Ero sivun ”Unnukka (04.271.1.001)” versioiden välillä
| (8 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Unnukan vesistöjen uimeveden laatu niin Leppävirran ja Varkauden alueella on erinomainen | + | Unnukka on jonkin verran ruskeavetinen sekä lievästi rehevä järvi, johon hajakuormitus sekä teollisuuden pistekuormitus ovat vaikuttaneet. Vesistön ekologinen tila on kuitenkin parantunut suojelun ansiosta. |
| + | |||
| + | Unnukan vesistöjen uimeveden laatu niin Leppävirran ja Varkauden alueella on erinomainen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Särkikalojen ja kuhan kalakannat ovat kasvaneet ja nykyisin runsaat. Lahnan, ahvenen sekä hauen kalakannat ovat hyvät. | ||
| + | |||
| + | Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu makean veden tulokaslaji, sammaleläin joka voi elää tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Hyytelömäiset ja läpikuultavat yhdyskunnat ovat olleet kooltaan 5-40 cm ja sammaleläimet ovat ryhmittyneenä pallomaisen muodostelman pintaosiin. | ||
| + | Lajin ei tiedetä olevan ihmisen terveydelle haitaksi, mutta se voi kiinnittyä laiturirakenteisiin. Lajia on havaittu aikaisemmin jo vuosina 2006- 2013. Vuonna 2014 havaintoja on tehty muunmuassa Unnukassa ja Haukivedellä. | ||
| + | |||
| + | Kasvupaikkana ihanteellinen on matala lahti tai hitaasti virtaava joki ja lajia esiintyy varmimmin elo-syyskuussa. Laji voi levitä vesistöissä esimerkiksi vesilintujen tai laivojen painolastivesien mukana. Tulokaslaji suodattaa vettä, joten runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järven ekosysteemiin (ymparisto.fi 11.9.2014). | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 28: | Rivi 36: | ||
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | [[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | ||
| + | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Vuoksen_vesistoalueella_havaittu_kesalla%2831094%29 Vuoksen vesistöalueen sammaleläin (ympäristo.fi)] | ||
| + | |||
| + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Unnukka Unnukka (wikipedia.org)] | ||
| + | *Marttunen, M., Kiuru, L-L., Keto, A., Miettinen, T., Voutilainen, V., Järvinen, E. A., Hellsten, S., Rotko, P. 2002. [https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-0541-0 Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet.] Pohjois-Savon ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 130. 111 s. | ||
Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2022 kello 11.47
Järvi
Nimi: Unnukka
Järvinumero: 04.271.1.001
Vesistöalue: Unnukan alue (04.271)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 8 045,14 ha
Syvyys: 41,12 m
Keskisyvyys: 6,27 m
Tilavuus: 504 076 000 m³0,504 km³ <br />504 076 000 000 l <br />
Rantaviiva: 478,39 km478 390 m <br />
Korkeustaso: 81,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Leppävirta, Varkaus
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Unnukka on Kallaveden läntisen purkautumisreitin läpivirtausjärvi, alaltaan 80,5 km² (sijoitus Suomen järvien pinta-alatilastossa on 55). Unnukka sijaitsee kokonaan Pohjois-Savon maakunnassa.
Kallaveden reitin vesistä 70 % virtaa Unnukkaan Konnuksen kanavan sekä Naapuskosken ja Konnuskoskien (Emä-, Pirtti- ja Koivukoski) kautta, loppuosa kiertyy Soisalon saaren itäpuolitse Karvion kanavan ja luonnonkosken kautta Kermajärveen ja edelleen Enonveteen, joka on osa Suur-Saimaata.
Unnukassa on 400 saarta, joista suurimmat ovat Leppäsalo (1047 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 50), Timonsalo (389 ha) ja Tiheäsalo (273 ha).
Unnukka laskee Varkaudessa Haukiveden Siitinselkään. Purku-uomina ovat Kämärinkoski, Ämmäkoski, Taipaleen kanava sekä Huruskosken voimakanava. Laskennallinen keskivirtaama on noin 115 m3/s.
Vedenkorkeus ja virtaama
Unnukan vedenkorkeutta on mitattu Taipaleen kanavan yläasteikolla vuodesta 1863. Keskivedenkorkeus on ollut NN+ 81,10 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,02 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+ 80,44 m (joulukuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 158 cm.
Säännöstely
Unnukkaa on säännöstelty vuodesta 1972 lähtien vesiliikentaan tarpeita varten. Lisätietoa Unnukan säännöstelystä löydät säännöstelysivulta
Nykytila ja suojelu
Unnukka on jonkin verran ruskeavetinen sekä lievästi rehevä järvi, johon hajakuormitus sekä teollisuuden pistekuormitus ovat vaikuttaneet. Vesistön ekologinen tila on kuitenkin parantunut suojelun ansiosta.
Unnukan vesistöjen uimeveden laatu niin Leppävirran ja Varkauden alueella on erinomainen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Särkikalojen ja kuhan kalakannat ovat kasvaneet ja nykyisin runsaat. Lahnan, ahvenen sekä hauen kalakannat ovat hyvät.
Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu makean veden tulokaslaji, sammaleläin joka voi elää tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Hyytelömäiset ja läpikuultavat yhdyskunnat ovat olleet kooltaan 5-40 cm ja sammaleläimet ovat ryhmittyneenä pallomaisen muodostelman pintaosiin. Lajin ei tiedetä olevan ihmisen terveydelle haitaksi, mutta se voi kiinnittyä laiturirakenteisiin. Lajia on havaittu aikaisemmin jo vuosina 2006- 2013. Vuonna 2014 havaintoja on tehty muunmuassa Unnukassa ja Haukivedellä.
Kasvupaikkana ihanteellinen on matala lahti tai hitaasti virtaava joki ja lajia esiintyy varmimmin elo-syyskuussa. Laji voi levitä vesistöissä esimerkiksi vesilintujen tai laivojen painolastivesien mukana. Tulokaslaji suodattaa vettä, joten runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järven ekosysteemiin (ymparisto.fi 11.9.2014).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Vuoksen vesistöalueen sammaleläin (ympäristo.fi)
- Marttunen, M., Kiuru, L-L., Keto, A., Miettinen, T., Voutilainen, V., Järvinen, E. A., Hellsten, S., Rotko, P. 2002. Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 130. 111 s.
