Ero sivun ”Päijänne (yhd.)” versioiden välillä
(VPD Järvi pinta-ala (Shape_Area, käsittääkseni tarkin mahdollinen saatavilla oleva pinta-ala tieto)) |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Päijänne on suuri (1 052 km², 105 184,264 ha) järvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistössä]]. Se sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]], [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] ja [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] maakunnissa. | ||
| − | Päijänne | + | Päijänne on Suomen kolmanneksi tai toiseksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa [[Inarijärvi (71.111.1.001)|Inarijärven]], kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Muulloin järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan [[Järvitilastot/Syvimmät järvet|koko maan ykkönen]]. |
| − | |||
| − | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ Vesikartta-sivustolta] löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi. | ||
| − | + | Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveltä]] ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014). | |
| − | |||
| − | Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014). | ||
| − | ==Arvokkaat luontokohteet== | + | ===Arvokkaat luontokohteet=== |
Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde '''Oravivuoren kolmiomittaustorni'''. Se kuuluu ns. [http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju Struven ketjuun,] jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä. | Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde '''Oravivuoren kolmiomittaustorni'''. Se kuuluu ns. [http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju Struven ketjuun,] jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä. | ||
Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/KanavuoriKoskenvuori(5954) "Kanavuori - Koskenvuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Palstonvuori__Jaaskela(5955) "Palstonvuori - Jääskelä"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanhanselka__Ruppavuori(5964) "Vanhanselkä - Ruppavuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vaarunvuoret(5999) Vaarunvuoret] ja [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Putkilahti(5961) Putkilahti]. | Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/KanavuoriKoskenvuori(5954) "Kanavuori - Koskenvuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Palstonvuori__Jaaskela(5955) "Palstonvuori - Jääskelä"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanhanselka__Ruppavuori(5964) "Vanhanselkä - Ruppavuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vaarunvuoret(5999) Vaarunvuoret] ja [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Putkilahti(5961) Putkilahti]. | ||
| − | + | == Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | |
| − | |||
Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa [https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nteen_kansallispuisto Päijänteen kansallispuistossa] on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia. | Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa [https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nteen_kansallispuisto Päijänteen kansallispuistossa] on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | + | Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, [[Päijänne (yhd.)/Päijännetunneli (Elävä arkisto, YLE)|Päijännetunnelin]], avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa. | |
| − | Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, [[Päijänne (yhd.)/Päijännetunneli (Elävä arkisto, YLE)| | ||
Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän. | Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän. | ||
| Rivi 39: | Rivi 35: | ||
*[http://www.visitpaijanne.fi/Portals/0/Tiedostot/Lintu-ja%20kasviopas_web.pdf Etelä-Päijänteen lintu- ja kasviopas] (Visit Päijänne) | *[http://www.visitpaijanne.fi/Portals/0/Tiedostot/Lintu-ja%20kasviopas_web.pdf Etelä-Päijänteen lintu- ja kasviopas] (Visit Päijänne) | ||
*[http://www.visitpaijanne.fi/ Etelä-Päijänteen turismisivu] | *[http://www.visitpaijanne.fi/ Etelä-Päijänteen turismisivu] | ||
| + | *[http://www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/ Päijänteen virkistysalueyhdistys] | ||
*[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Pohjois-Päijänteen uimarannoista] (Jyväskylän kaupunki). | *[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Pohjois-Päijänteen uimarannoista] (Jyväskylän kaupunki). | ||
Nykyinen versio 5. huhtikuuta 2022 kello 15.21
Järvi
Nimi: Päijänne
Järvinumero: 14.211.1.001, 14.221.1.001, 14.231.1.001
Vesistöalue: Asikkalanselän lähialue (14.211), Päijänteen lähialue (14.221), Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 108 289 ha
Syvyys: 95,3 m
Keskisyvyys: 14,21 m
Tilavuus: 15 393 100 000 m³15,393 km³ <br />15 393 100 000 000 l <br />
Rantaviiva: 2 789,15 km2 789 150 m <br />
Korkeustaso: 78,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Asikkala, Kuhmoinen, Muurame, Padasjoki, Sysmä (kunta), Jämsä, Jyväskylä, Toivakka
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta, Keski-Suomen maakunta, Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
21. marraskuu 2024 09:26 |
21. marraskuu 2024 09:26 |
Järven erityispiirteet
Päijänne on suuri (1 052 km², 105 184,264 ha) järvi Kymijoen vesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa.
Päijänne on Suomen kolmanneksi tai toiseksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa Inarijärven, kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Muulloin järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan koko maan ykkönen.
Nykytila ja suojelu
Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä Vesikartta-sivustolta löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.
Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014).
Arvokkaat luontokohteet
Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Oravivuoren kolmiomittaustorni. Se kuuluu ns. Struven ketjuun, jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä.
Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: "Kanavuori - Koskenvuori", "Palstonvuori - Jääskelä", "Vanhanselkä - Ruppavuori", Vaarunvuoret ja Putkilahti.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa Päijänteen kansallispuistossa on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijännetunnelin, avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.
Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Päijänne (Häme) (ymparisto.fi)
- Päijänne (Keski-Suomi) (ymparisto.fi)
- Päijänne LTER - Lake Päijänne LTER (LTER Europe)
- Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)
- Pohjois-Päijänteen kalastusalue (pohjoispaijanteenkalastusalue.fi)
- Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalue (ekpk.fi)
- Etelä-Päijänteen lintu- ja kasviopas (Visit Päijänne)
- Etelä-Päijänteen turismisivu
- Päijänteen virkistysalueyhdistys
- Pohjois-Päijänteen uimarannoista (Jyväskylän kaupunki).
