Ero sivun ”Längelmävesi (35.721.1.001)/Keisarinharjun näköalapaikka” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ObsIMG | {{ObsIMG | ||
| + | |Observation time=2014-07-30 18:09 | ||
|Img=Keisarinharju4.jpg | |Img=Keisarinharju4.jpg | ||
|AddInfo=Keisarinharjun näköalapaikka | |AddInfo=Keisarinharjun näköalapaikka | ||
| + | |User=Maatuska | ||
}} | }} | ||
{{ObsIMG | {{ObsIMG | ||
| + | |Observation time=2014-07-30 18:04 | ||
|Img=Keisarinharju5.jpg | |Img=Keisarinharju5.jpg | ||
| − | |AddInfo=Näkymä Längelmävedelle | + | |AddInfo=Näkymä Längelmävedelle. |
| + | |User=Maatuska | ||
}} | }} | ||
{{ObsIMG | {{ObsIMG | ||
|Img=Keisarinharju6.jpg | |Img=Keisarinharju6.jpg | ||
| − | |AddInfo=Näkymä Roineelle | + | |Observation time=2014-07-30 18:04 |
| + | |AddInfo=Näkymä Roineelle. | ||
| + | |User=Maatuska | ||
}} | }} | ||
{{Paikka | {{Paikka | ||
|Alue=Längelmävesi (35.721.1.001) | |Alue=Längelmävesi (35.721.1.001) | ||
|Nimi=Keisarinharjun näköalapaikka | |Nimi=Keisarinharjun näköalapaikka | ||
| − | |Koordinaatit=61. | + | |Koordinaatit=61.4365, 24.1278 |
| − | |KoordPohj=61, | + | |KoordPohj=61,4365 |
|KoordIta=24,1278 | |KoordIta=24,1278 | ||
|Zoom=12 | |Zoom=12 | ||
Nykyinen versio 5. heinäkuuta 2022 kello 12.44
- Nimi: Keisarinharjun näköalapaikka
- Vesialue: Längelmävesi (35.721.1.001)
- Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
- Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
- Kunta: Kangasala
- Maakunta: Pirkanmaan maakunta
- ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Längelmävesi (35.721.1.001)/Keisarinharjun näköalapaikka
30. heinäkuu 2014 18:09
Keisarinharjun näköalapaikka
Längelmävesi (35.721.1.001)/Keisarinharjun näköalapaikka
30. heinäkuu 2014 18:04
Näkymä Längelmävedelle.
Keisarinharjun näköalapaikalle vuonna 2010 rakennettu Keisarin portaat on näköalatasanne, joka sijaitsee Keisarinharjulla. Keisarin portaille pääsee kävellen Mobiliasta tai Lahdentien varresta lähtevältä kävelypolkua pitkin.
Portaat ja harju saivat nimensä Aleksanteri I mukaan, joka kävi paikalla vuonna 1819. Aikaisemmin paikan nimi oli Syrjänkorkee. Siellä oli käynyt myös Kustaa III vuonna 1775, matkan varrella Tampereelle, ja ihastunut paikalta avautuneisiin näköaloihin. Hänen kerrotaan sanoneen, että tämä on varmaankin se paikka, jossa paholainen kiusasi Jeesusta ja lupasi hänelle kaiken maailman ihanuuden.
Keisarinharjulle rakennettiin vuonna 1819 Suomen ensimmäinen näkötorni. 1800-luvun lopulla Keisarinharjulle rakennettiin uusi näkötorni, joka purettiin lahonneena 1950-luvulla.
Vuoden 2000 toukokuussa paikalle valmistui seitsemän metriä korkea näkötorni, joka oli rakennettu vanhan näkötornin mallin mukaisesti. Tuhopolttaja poltti tornin elokuussa 2006.
Vuonna 2009 harjulle rakennettiin uusi teräs- ja betonirakenteinen näköalatasanne.
Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi näköalapaikaksi.
Avoinna jatkuvasti.[1]
