Ero sivun ”Saarijärvi (04.741.1.009)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”km2” muotoon ”km²”) |
|||
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
+ | '''Saarijärvi''' on iso järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kaavi]]lla [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Saarijärven pinta-ala on 14,11 km<sup>2</sup>, keskisyvyys on 6,6 m ja suurin syvyys 34 m. | ||
− | + | Nimelleen uskollisena Saarijärvessä on runsaasti saaria (147 kpl), niistä suurimmat ovat Kelosaari (133 ha) ja Autiosaari-Haaposaari (60 ha). Saarien pinta-ala on yhteensä 341,093 ha. | |
− | + | Saarijärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 770 km<sup>2</sup>, josta vettä on 9,9 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Vaikonjoesta (alue 554 km<sup>2</sup>). Saarijärvi laskee Saarivirran kautta [[Retunen (04.741.1.001)|Retuseen]]. Saarijärvi on Vaikonjoen toiseksi viimeinen suvantojärvi. | |
− | + | Suomessa on [[Saarijärvi|{{#ask:[[Luokka:Järvi]][[Nimi::Saarijärvi]]|format=count}} Saarijärveä]], joista tämä on {{#ask:[[Luokka:Järvi]][[Nimi::Saarijärvi]][[Pinta-ala::>1 388,79 ha]]|format=count}}. suurin. | |
− | Saarijärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+101,52 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 129 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+102,95 m (toukokuussa 1971) ja alin N60+101,05 m (syyskuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 190 cm. | + | ===Vedenkorkeus ja virtaama=== |
+ | Saarijärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+101,52 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 129 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+102,95 m (toukokuussa 1971) ja alin N60+101,05 m (syyskuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 190 cm. | ||
− | + | Virtaamahavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 8,9 m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 43 m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 2,5 m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat ovat olleet 66 m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1971) ja 1,1 m<sup>3</sup>/s (syyskuussa 2006). | |
− | |||
− | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Järven kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, kuha ja särki, sekä istutettuina järvitaimen ja kirjolohi. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Nykyinen versio 5. elokuuta 2022 kello 18.14
Järvi
Nimi: Saarijärvi
Järvinumero: 04.741.1.009
Vesistöalue: Retusen - Saarijärven alue (04.741)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 388,79 ha
Syvyys: 34 m
Keskisyvyys: 6,59 m
Tilavuus: 91 568 800 m³0,0916 km³ <br />91 568 800 000 l <br />
Rantaviiva: 94,88 km94 880 m <br />
Korkeustaso: 101,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kaavi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Saarijärvi on iso järvi Vuoksen vesistössä Kaavilla Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Saarijärven pinta-ala on 14,11 km2, keskisyvyys on 6,6 m ja suurin syvyys 34 m.
Nimelleen uskollisena Saarijärvessä on runsaasti saaria (147 kpl), niistä suurimmat ovat Kelosaari (133 ha) ja Autiosaari-Haaposaari (60 ha). Saarien pinta-ala on yhteensä 341,093 ha.
Saarijärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 770 km2, josta vettä on 9,9 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Vaikonjoesta (alue 554 km2). Saarijärvi laskee Saarivirran kautta Retuseen. Saarijärvi on Vaikonjoen toiseksi viimeinen suvantojärvi.
Suomessa on 201 Saarijärveä, joista tämä on 2. suurin.
Vedenkorkeus ja virtaama
Saarijärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+101,52 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 129 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+102,95 m (toukokuussa 1971) ja alin N60+101,05 m (syyskuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 190 cm.
Virtaamahavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 8,9 m3/s, keskiylivirtaama 43 m3/s ja keskialivirtaama 2,5 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 66 m3/s (toukokuussa 1971) ja 1,1 m3/s (syyskuussa 2006).
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, kuha ja särki, sekä istutettuina järvitaimen ja kirjolohi.