Ero sivun ”Kaavinjärvi (04.731.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 5. elokuuta 2022 kello 18.25

Kaavinjärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kaavinjärvi
Järvinumero: 04.731.1.001
Vesistöalue: Kaavinjärven lähialue (04.731)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 2 104,67 ha
Syvyys: 41,9 m
Keskisyvyys: 9,06 m
Tilavuus: 190 787 000 m³0,191 km³ <br />190 787 000 000 l <br />
Rantaviiva: 126,56 km126 560 m <br />
Korkeustaso: 101 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kaavi, Tuusniemi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Kaavinjärvi on iso järvi Vuoksen vesistössä Kaavilla ja Tuusniemellä Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Kaavinjärven pinta-ala on 21,04 km², keskisyvyys 9,1 metriä ja suurin syvyys 42 metriä.

Saaria Kaavinjärvessä on 61 kpl, joista suurimmat ovat Hukkasaari (123 ha) ja Lehtosaari (47 ha). Saarien yhteenlaskettu pinta-ala on 241,414 ha.

Kaavinjärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 928 km², josta vettä on 11,1 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Vaikonjoesta, joka laskee Melttusen kautta Kaavinjärveen, (770 km²).

Kaavinjärvi on yhteydessä Rikkaveteen Kaavinkosken kanavan kautta, Rikkavesi puolestaan Juojärveen Ohtaansalmen kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309 km² laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen.

Säännöstely

Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Kaavinjärven vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyväli on vain 65 cm.

Juojärven säännöstely
Säännöstelyn aloitus	1965
Säännöstelyn tavoitteet	Voimatalous
Säännöstelyn luvanhaltija	Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
Luvan mukainen säännöstelyväli	0,65 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin	0,53 m
Säännöstelyn yläraja	NN+101,05 m
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina	15.4. NN+100,75 m, 1.6. NN+101,05 m
Säännöstelyn alaraja	NN+100,40 m
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina	NN+100,60 m

Vedenkorkeus

Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä.

Kaavinjärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+100,97 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 53 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,37 m (toukokuussa 1961) ja alin NN+100,49 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 88 cm.

Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13 m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83 cm.

Pintaveden lämpötila

Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5 ºC, heinäkuussa 17,7 ºC ja elokuussa 16,0 ºC.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kaavinjärven kalastoon kuuluvat ainakin ahven, kiiski, kuha, hauki, särki, säyne ja lahna.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä möi Petäjäsaaren (16,8 ha) lokakuussa 2015 israelilaiselle sijoitusryhmälle (Gillerit LTD), jonka tarkoituksena oli rakentaa saareen ekologinen lomakylä.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä Suomen ympäristökeskus

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
+'''Kaavinjärvi''' on iso järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kaavi]]lla ja [[Tuusniemi|Tuusniemellä]] [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].
 ==Järven erityispiirteet==
+Kaavinjärven pinta-ala on 21,04&nbsp;km<sup>2</sup>, keskisyvyys 9,1&nbsp;metriä ja suurin syvyys 42&nbsp;metriä.
-Kaavinjärvi sijaitsee [[Kaavi|Kaavin kunnassa]] Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistöalueella. Järven ala on 21,0 km², keskisyvyys 9,1 m ja suurin syvyys 42 m.
+Saaria Kaavinjärvessä on 61 kpl, joista suurimmat ovat Hukkasaari (123&nbsp;ha) ja Lehtosaari (47&nbsp;ha). Saarien yhteenlaskettu pinta-ala on 241,414&nbsp;ha.
-Valuma-alueen ala on järven luusuassa 928 km², josta vettä 11,1 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Retusen-Saarijärven alueelta, 770 km². Suurimmat saaret ovat Hukkasaari (123 ha) ja Lehtoraasi (47 ha).
+Kaavinjärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 928&nbsp;km<sup>2</sup>, josta vettä on 11,1&nbsp;%. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Vaikonjoesta, joka laskee Melttusen kautta Kaavinjärveen, (770&nbsp;km<sup>2</sup>).
-Kaavinjärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+100,97 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 53 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+101,37 m (toukokuussa 1961) ja alin N60+100,49 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 88 cm.
+Kaavinjärvi on yhteydessä [[Rikkavesi (04.721.1.001)|Rikkaveteen]] Kaavinkosken kanavan kautta, Rikkavesi puolestaan [[Juojärvi (04.711.1.004)|Juojärveen]] Ohtaansalmen kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309&nbsp;km<sup>2</sup> laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen.
-Kaavinjärvi on yhteydessä [[Rikkavesi (04.721.1.001)|Rikkaveteen]] Kaavinkosken kanavan kautta, Rikkavesi puolestaan [[Juojärvi (04.711.1.004)|Juojärveen]] Ohtaansalmen kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat lähes samassa tasossa muodostaen 309 km² laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963. Säännöstelyväli on 0,65 metriä.
+===Säännöstely===
+Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Kaavinjärven vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyväli on vain 65&nbsp;cm.
+{|class="wikitable"
+|-
+!colspan=2|Juojärven säännöstely
+|-
+|Säännöstelyn aloitus || 1965
+|-
+|Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous
+|-
+|Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
+|-
+|Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,65 m
+|-
+|Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,53 m
+|-
+|Säännöstelyn yläraja || NN+101,05 m
+|-
+|Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 15.4. NN+100,75 m, 1.6. NN+101,05 m
+|-
+|Säännöstelyn alaraja || NN+100,40 m
+|-
+|Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN+100,60 m
+|}
-Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,12 m (tammikuussa 1963) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 82 cm.
+===Vedenkorkeus===
+Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä.
-Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984-1995. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5, heinäkuussa 17,7 ja elokuussa 16,0 astetta.
+Kaavinjärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+100,97&nbsp;m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 53&nbsp;cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,37&nbsp;m (toukokuussa 1961) ja alin NN+100,49&nbsp;m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 88&nbsp;cm.
+Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77&nbsp;m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51&nbsp;cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13&nbsp;m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30&nbsp;m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83&nbsp;cm.
+===Pintaveden lämpötila===
+Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo&nbsp;8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5&nbsp;ºC, heinäkuussa 17,7&nbsp;ºC ja elokuussa 16,0&nbsp;ºC.
 ==Nykytila ja suojelu==
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
+Kaavinjärven kalastoon kuuluvat ainakin ahven, kiiski, kuha, hauki, särki, säyne ja lahna.
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
+Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä möi Petäjäsaaren (16,8&nbsp;ha) lokakuussa 2015 israelilaiselle sijoitusryhmälle (Gillerit LTD), jonka tarkoituksena oli rakentaa saareen ekologinen lomakylä.
 ==Tarut ja tositarinat==
 ==Aiheesta muualla==
+[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä] Suomen ympäristökeskus
+[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]