Ero sivun ”Kaavinjärvi (04.731.1.001)” versioiden välillä
(8 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
+ | '''Kaavinjärvi''' on iso järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kaavi]]lla ja [[Tuusniemi|Tuusniemellä]] [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Kaavinjärven pinta-ala on 21,04 km<sup>2</sup>, keskisyvyys 9,1 metriä ja suurin syvyys 42 metriä. | ||
− | + | Saaria Kaavinjärvessä on 61 kpl, joista suurimmat ovat Hukkasaari (123 ha) ja Lehtosaari (47 ha). Saarien yhteenlaskettu pinta-ala on 241,414 ha. | |
− | + | Kaavinjärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 928 km<sup>2</sup>, josta vettä on 11,1 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Vaikonjoesta, joka laskee Melttusen kautta Kaavinjärveen, (770 km<sup>2</sup>). | |
− | + | Kaavinjärvi on yhteydessä [[Rikkavesi (04.721.1.001)|Rikkaveteen]] Kaavinkosken kanavan kautta, Rikkavesi puolestaan [[Juojärvi (04.711.1.004)|Juojärveen]] Ohtaansalmen kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309 km<sup>2</sup> laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen. | |
− | + | ===Säännöstely=== | |
− | + | Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Kaavinjärven vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyväli on vain 65 cm. | |
− | + | {|class="wikitable" | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | ==Säännöstely== | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | {| class="wikitable" | ||
|- | |- | ||
− | ! | + | !colspan=2|Juojärven säännöstely |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn aloitus | 1965 | + | |Säännöstelyn aloitus || 1965 |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous | + | |Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Karjalan Sähkö Oy | + | |Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Karjalan Sähkö Oy |
|- | |- | ||
− | | Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,65 m | + | |Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,65 m |
|- | |- | ||
− | | Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,53 m | + | |Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,53 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn yläraja || NN +101, | + | |Säännöstelyn yläraja || NN+101,05 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 15.4. NN +100,75 m, 1.6. NN +101,05 m | + | |Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 15.4. NN+100,75 m, 1.6. NN+101,05 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn alaraja || NN +100,40 m | + | |Säännöstelyn alaraja || NN+100,40 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +100,60 m | + | |Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN+100,60 m |
|} | |} | ||
+ | ===Vedenkorkeus=== | ||
+ | Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä. | ||
+ | |||
+ | Kaavinjärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+100,97 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 53 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,37 m (toukokuussa 1961) ja alin NN+100,49 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 88 cm. | ||
+ | |||
+ | Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13 m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83 cm. | ||
+ | |||
+ | ===Pintaveden lämpötila=== | ||
+ | Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5 ºC, heinäkuussa 17,7 ºC ja elokuussa 16,0 ºC. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Kaavinjärven kalastoon kuuluvat ainakin ahven, kiiski, kuha, hauki, särki, säyne ja lahna. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä möi Petäjäsaaren (16,8 ha) lokakuussa 2015 israelilaiselle sijoitusryhmälle (Gillerit LTD), jonka tarkoituksena oli rakentaa saareen ekologinen lomakylä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
− | + | [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä] Suomen ympäristökeskus | |
− | |||
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | [[Luokka:Säännöstellyt järvet]] |
Nykyinen versio 5. elokuuta 2022 kello 18.25
Järvi
Nimi: Kaavinjärvi
Järvinumero: 04.731.1.001
Vesistöalue: Kaavinjärven lähialue (04.731)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 104,67 ha
Syvyys: 41,9 m
Keskisyvyys: 9,06 m
Tilavuus: 190 787 000 m³0,191 km³ <br />190 787 000 000 l <br />
Rantaviiva: 126,56 km126 560 m <br />
Korkeustaso: 101 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kaavi, Tuusniemi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kaavinjärvi on iso järvi Vuoksen vesistössä Kaavilla ja Tuusniemellä Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Kaavinjärven pinta-ala on 21,04 km2, keskisyvyys 9,1 metriä ja suurin syvyys 42 metriä.
Saaria Kaavinjärvessä on 61 kpl, joista suurimmat ovat Hukkasaari (123 ha) ja Lehtosaari (47 ha). Saarien yhteenlaskettu pinta-ala on 241,414 ha.
Kaavinjärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 928 km2, josta vettä on 11,1 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Vaikonjoesta, joka laskee Melttusen kautta Kaavinjärveen, (770 km2).
Kaavinjärvi on yhteydessä Rikkaveteen Kaavinkosken kanavan kautta, Rikkavesi puolestaan Juojärveen Ohtaansalmen kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309 km2 laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen.
Säännöstely
Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Kaavinjärven vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyväli on vain 65 cm.
Juojärven säännöstely | |
---|---|
Säännöstelyn aloitus | 1965 |
Säännöstelyn tavoitteet | Voimatalous |
Säännöstelyn luvanhaltija | Pohjois-Karjalan Sähkö Oy |
Luvan mukainen säännöstelyväli | 0,65 m |
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin | 0,53 m |
Säännöstelyn yläraja | NN+101,05 m |
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina | 15.4. NN+100,75 m, 1.6. NN+101,05 m |
Säännöstelyn alaraja | NN+100,40 m |
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina | NN+100,60 m |
Vedenkorkeus
Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä.
Kaavinjärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+100,97 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 53 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,37 m (toukokuussa 1961) ja alin NN+100,49 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 88 cm.
Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13 m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83 cm.
Pintaveden lämpötila
Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5 ºC, heinäkuussa 17,7 ºC ja elokuussa 16,0 ºC.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kaavinjärven kalastoon kuuluvat ainakin ahven, kiiski, kuha, hauki, särki, säyne ja lahna.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä möi Petäjäsaaren (16,8 ha) lokakuussa 2015 israelilaiselle sijoitusryhmälle (Gillerit LTD), jonka tarkoituksena oli rakentaa saareen ekologinen lomakylä.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä Suomen ympäristökeskus