Ero sivun ”Näkösyvyys” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | {{JwFloat|none|100|{{JwCardPad|2=<span class="ingressi">Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttää. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedessä on paljon humusta, savea, planktonleviä, siitepölyä ja/tai muita hiukkasia. Niiden määrä vaihtelee luonnostaan vesistöstä toiseen, sekä muun muassa vuodenajan ja sademäärien mukaan.</span>}} }} | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
{{JwFloat|left|61| | {{JwFloat|left|61| | ||
{{JwCardZeroPad|1=Kartalla on korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja näkösyvyydestä. | {{JwCardZeroPad|1=Kartalla on korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja näkösyvyydestä. | ||
| Rivi 9: | Rivi 6: | ||
}} | }} | ||
}}{{JwFloat|right|39| | }}{{JwFloat|right|39| | ||
| + | {{JwCardPad | ||
| + | |1=Järvi-meriwikin näkösyvyysmittari | ||
| + | |2=<span class="huomio"> {{#replace: {{#expr: {{#replace: {{#ask: [[Näkösyvyys::+]][[Päivämäärä::>{{#time: Y-m-d|- 30 day}}]][[Päivämäärä::<{{#time: Y-m-d}}]]|?Näkösyvyys#- |limit=1000 |format=average }}|,|.}} round 1}}|.|,}} m</span><br /><p class="kuvateksti">Keskiarvo kaikista korkeintaan 30 päivän ikäisistä havainnoista.</p> | ||
| + | }} | ||
{{Uusimmat havainnot laatikko|Search=[[Näkösyvyys::+]]|Limit=6}} | {{Uusimmat havainnot laatikko|Search=[[Näkösyvyys::+]]|Limit=6}} | ||
}} | }} | ||
{{JwClear}} | {{JwClear}} | ||
| + | Jos pidempiaikaisessa seurannassa näkyy näkösyvyyden heikkenemistä, voi se kertoa muutoksista vesistön tilassa. Veden sameus voi lisääntyä esimerkiksi metsänhakkuiden, suo-ojitusten, ruoppausten tai vesistön rehevöitymisen seurauksena. | ||
| + | |||
| + | Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että vedenlaatu on muutoin parantunut. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa. | ||
| + | |||
| + | ==Miten näkösyvyyttä mitataan?== | ||
| + | Näkösyvyyttä mitataan Secchi-levyn eli näkösyvyyslevyn avulla. Se on pyöreä valkoinen levy, joka lasketaan narun varassa veteen. Näkösyvyys on etäisyys vedenpinnasta, jossa levy katoaa näkyvistä. | ||
| + | |||
| + | ===Näin teet havainnon:=== | ||
| + | * Mittaa näkösyvyys paikallaan olevasta veneestä tai laiturilta. Tee mittaus varjopuolelta. | ||
| + | * Varmista, että mittauspaikalla on tarpeeksi syvää (syvempää kuin näkösyvyys). | ||
| + | * Laske näkösyvyyslevyä veteen niin syvälle, että se juuri häviää näkyvistä. Kirjaa syvyys muistiin. | ||
| + | * Laske levyä vielä jonkin verran. Nosta levyä hitaasti, kunnes se näkyy jälleen. Kirjaa syvyys muistiin. | ||
| + | * Laske näkösyvyydeksi ensimmäisen ja toisen syvyyslukeman keskiarvo. | ||
| + | |||
| + | ===Näkösyvyyslevyn rakentaminen=== | ||
| + | Näkösyvyyslevyn voi rakentaa myös itse. Tarvitset pyöreän valkoisen levyn, noin 10 m narua ja painon. Levyn on hyvä olla halkaisijaltaan noin 10–20 cm. Valkoinen ämpärinkansi on esimerkiksi sopiva. | ||
| + | |||
| + | * Tee levyn ulkoreunaan kolme tai neljä reikää tasavälein. | ||
| + | * Solmi reikiin kiinnitysnarut, jotka yhdistyvät sekä levyn ylä- että alapuolella sopivan etäisyyden päässä levyn keskipisteestä. | ||
| + | * Kiinnitä alapuolen yhtymäkohtaan paino ja yläpuolen yhtymäkohtaan loput narusta. | ||
| + | * Merkitse naruun etäisyys levyn pinnasta noin 10 cm tarkkuudella. Käytä eri merkintätapoja täysille metreille ja desimetreille, jotta voit helposti lukea mittaustuloksen. | ||
| + | |||
[[Luokka:Havaintotyyppi]] | [[Luokka:Havaintotyyppi]] | ||
Nykyinen versio 11. kesäkuuta 2023 kello 22.12
Keskiarvo kaikista korkeintaan 30 päivän ikäisistä havainnoista.
6. marraskuu 2024 13:30 |
31. lokakuu 2024 10:10 |
30. lokakuu 2024 08:45 |
28. lokakuu 2024 10:09 |
26. lokakuu 2024 15:48 |
25. lokakuu 2024 15:23 |
Jos pidempiaikaisessa seurannassa näkyy näkösyvyyden heikkenemistä, voi se kertoa muutoksista vesistön tilassa. Veden sameus voi lisääntyä esimerkiksi metsänhakkuiden, suo-ojitusten, ruoppausten tai vesistön rehevöitymisen seurauksena.
Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että vedenlaatu on muutoin parantunut. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa.
Miten näkösyvyyttä mitataan?
Näkösyvyyttä mitataan Secchi-levyn eli näkösyvyyslevyn avulla. Se on pyöreä valkoinen levy, joka lasketaan narun varassa veteen. Näkösyvyys on etäisyys vedenpinnasta, jossa levy katoaa näkyvistä.
Näin teet havainnon:
- Mittaa näkösyvyys paikallaan olevasta veneestä tai laiturilta. Tee mittaus varjopuolelta.
- Varmista, että mittauspaikalla on tarpeeksi syvää (syvempää kuin näkösyvyys).
- Laske näkösyvyyslevyä veteen niin syvälle, että se juuri häviää näkyvistä. Kirjaa syvyys muistiin.
- Laske levyä vielä jonkin verran. Nosta levyä hitaasti, kunnes se näkyy jälleen. Kirjaa syvyys muistiin.
- Laske näkösyvyydeksi ensimmäisen ja toisen syvyyslukeman keskiarvo.
Näkösyvyyslevyn rakentaminen
Näkösyvyyslevyn voi rakentaa myös itse. Tarvitset pyöreän valkoisen levyn, noin 10 m narua ja painon. Levyn on hyvä olla halkaisijaltaan noin 10–20 cm. Valkoinen ämpärinkansi on esimerkiksi sopiva.
- Tee levyn ulkoreunaan kolme tai neljä reikää tasavälein.
- Solmi reikiin kiinnitysnarut, jotka yhdistyvät sekä levyn ylä- että alapuolella sopivan etäisyyden päässä levyn keskipisteestä.
- Kiinnitä alapuolen yhtymäkohtaan paino ja yläpuolen yhtymäkohtaan loput narusta.
- Merkitse naruun etäisyys levyn pinnasta noin 10 cm tarkkuudella. Käytä eri merkintätapoja täysille metreille ja desimetreille, jotta voit helposti lukea mittaustuloksen.
