Ero sivun ”Yli-Portimojärvi (64.037.1.006)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Myös Yli-Portimojärveä suunniteltiin kuivattavaksi. Eräs rannan asukas oli tehnyt kuvernöörille esityksen järven kuivattamiseksi. Suunnitelmaa käsiteltiin kokouksessa 27.8.1897. Ainakin yksi asukas esitti epäilyksensä hanketta kohtaan ja puhui järven kalaston puolesta. Ennen kokousta maanmittari Santtu Gräsbeck piirsi ja mittasi järven. Raportin mukaan järven keskisyvyys on 1,5 metriä ja syvin kohta on 2,2 metriä. Pohjalla liejua 0,3-2,0 metriä. Järvessä kasvaa vain vähän kortteikkoa ja saraa, mutta lummetta jonkin verran. Gräsbeck ei suositellut järven kuivattamista soisten rantojen ja liejun vuoksi. Kuivatushanke raukesi ja siitä jäi muistoksi upeat värikartat ja piirrokset Oulun maakunta-arkistoon. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 3. helmikuuta 2024 kello 18.19
Järvi
Nimi: Yli-Portimojärvi
Järvinumero: 64.037.1.006
Vesistöalue: Ylijoen valuma-alue (64.037)
Päävesistö: Simojoki (64)
Perustiedot
Pinta-ala: 82,1 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,68 km4 680 m <br />
Korkeustaso: 164,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ranua
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kemijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Yli-Portimojärvi sijaitsee Ranuan kuntakeskuksesta 27 kilometriä luoteeseen. Järvi on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin kilometrin. Läheinen Niittylampi juoksuttaa etelästä vesiään Niittylamminojaa pitkin Yli-Portimojärveen, josta vedet jatkavat vain 250 metriä pitkää Myllyojaa pitkin Ylijokeen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Myös Yli-Portimojärveä suunniteltiin kuivattavaksi. Eräs rannan asukas oli tehnyt kuvernöörille esityksen järven kuivattamiseksi. Suunnitelmaa käsiteltiin kokouksessa 27.8.1897. Ainakin yksi asukas esitti epäilyksensä hanketta kohtaan ja puhui järven kalaston puolesta. Ennen kokousta maanmittari Santtu Gräsbeck piirsi ja mittasi järven. Raportin mukaan järven keskisyvyys on 1,5 metriä ja syvin kohta on 2,2 metriä. Pohjalla liejua 0,3-2,0 metriä. Järvessä kasvaa vain vähän kortteikkoa ja saraa, mutta lummetta jonkin verran. Gräsbeck ei suositellut järven kuivattamista soisten rantojen ja liejun vuoksi. Kuivatushanke raukesi ja siitä jäi muistoksi upeat värikartat ja piirrokset Oulun maakunta-arkistoon.
