Ero sivun ”Leväsenlampi (04.272.1.093)” versioiden välillä
| (6 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | '''Leväsenlampi''' on keskikokoinen järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] Leväsellä ja Jynkässä [[Kuopio]]ssa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Leväsenlampi | + | Leväsenlampi muodostuu kahdesta kannaksen erottamasta syvänteestä. Lammen pinta-ala on 20,9 ha, keskisyvyys on 2,3 m ja suurin syvyys on pohjoisosassa 8 m ja eteläosassa 6 m, tilavuus on 563 900 m<sup>3</sup>, laskennallinen virtaama 9 l/s ja laskennallinen viipymä 1,99 vuotta. |
| − | Lammen lähialueella on metsää, | + | Leväsenlammen valuma-alueen pinta-ala 519 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 110 ha. Lammen lähialueella on metsää, viher- ja ulkoilualueita, liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä. |
| + | |||
| + | Leväsenlampeen laskee puro [[Neulalampi (04.272.1.094)|Neulalammesta]] ja kuusi hulevesiviemäriä. Lammesta vedet laskevat Myllypuroa pitkin [[Kivilampi (04.272.1.092)|Kivilampeen]]. Leväsenlampi on toiseksi viimeinen lampi viiden lammen lampiketjussa. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Leväsenlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen eteläosa on rehevämpi kuin pohjoisosa. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Lammen eteläosassa esiintyy ajoittain hapettomuutta. | Leväsenlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen eteläosa on rehevämpi kuin pohjoisosa. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Lammen eteläosassa esiintyy ajoittain hapettomuutta. | ||
| + | |||
| + | Leväsenlampi kärsi aiemmin selvästi liian suuresta asutuksen aiheuttamasta jätevesikuormituksesta, joka loppui 1980-luvulla. Leväsenlammen ulkoinen kuormitus on laskenut ylemmän ja alemman sietorajan väliin. Leväsenlammessa on edelleen lieviä rehevyyshaittoja, mutta merkittäviä leväkukintoja ei ole esiintynyt. Hyvän tilan ylläpitämiseksi Leväsenlampea hapetetaan talvisin ja ajoittain myös kesäisin, sillä pohjasedimentin tila ei ole vielä palautunut hyväksi.<ref>Ulvi, Teemu & Lakso, Esko: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41746/Ymp%c3%a4rist%c3%b6opas_114.pdf?sequence=1 ''Järvien kunnostus''] Edita Prima Oy. Suomen ympäristökeskus, 2005.</ref> Leväsenlammen vedenlaatu on parantunut huomattavasti 2000-luvulla, eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny. | ||
| + | |||
| + | Leväsenlampea on hapetettu 1980-luvulta alkaen. Tehokalastus on tehty vuonna 2009. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | Leväsenlammen kalastoon kuuluu ahven, kiiski, hauki, särki, sorva, pasuri, suutari, ruutana ja istutettuna planktonsiika.<ref>[https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7476324/Koekalastusraportti+Lev%C3%A4senlampi+2016.pdf/529fd951-8470-4287-b767-9c50eff40f9f KOEKALASTUSRAPORTTI Leväsenlampi] Kuopion kaupunki.</ref> | |
| + | |||
| + | Leväsenlammella ja sen ympäristössä esiintyy monipuolinen vesilinnusto. Lammen rannoilta on löydetty ainakin 78 erilaista putkilokasvia. Kuopion alueelle harvinaisia kasvilajeja ovat muun muassa isohaarapalpakko, keltanokitkerö, lähdetähtimö, nevaimarre ja varstasara. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 18: | Rivi 27: | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
| − | [https://www.kuopio.fi/uploads/2023/03/lampi-ja-lahtikortit-2019-2023.pdf Leväsenlammen lampikortti] ''Lampi ja lahtikortit'' s. | + | *[https://www.kuopio.fi/uploads/2023/03/lampi-ja-lahtikortit-2019-2023.pdf Leväsenlammen lampikortti] ''Lampi- ja lahtikortit'', s. 34–35. Kuopion kaupunki. |
| + | *[http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=ac7fed6c-a6ea-4ee1-8146-c480e56bd23c&groupId=12141 Pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma 2014–2018] Kuopion kaupunki. | ||
| + | |||
| + | ===Viitteet=== | ||
| + | {{Viitteet}} | ||
Nykyinen versio 15. elokuuta 2024 kello 19.58
Järvi
Nimi: Leväsenlampi
Järvinumero: 04.272.1.093
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 18,84 ha
Syvyys: 8,1 m
Keskisyvyys: 2,99 m
Tilavuus: 564 000 m³5,64e-4 km³ <br />564 000 000 l <br />
Rantaviiva: 3,36 km3 360 m <br />
Korkeustaso: 90,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Leväsenlampi on keskikokoinen järvi Vuoksen vesistössä Leväsellä ja Jynkässä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Leväsenlampi muodostuu kahdesta kannaksen erottamasta syvänteestä. Lammen pinta-ala on 20,9 ha, keskisyvyys on 2,3 m ja suurin syvyys on pohjoisosassa 8 m ja eteläosassa 6 m, tilavuus on 563 900 m3, laskennallinen virtaama 9 l/s ja laskennallinen viipymä 1,99 vuotta.
Leväsenlammen valuma-alueen pinta-ala 519 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 110 ha. Lammen lähialueella on metsää, viher- ja ulkoilualueita, liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä.
Leväsenlampeen laskee puro Neulalammesta ja kuusi hulevesiviemäriä. Lammesta vedet laskevat Myllypuroa pitkin Kivilampeen. Leväsenlampi on toiseksi viimeinen lampi viiden lammen lampiketjussa.
Nykytila ja suojelu
Leväsenlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen eteläosa on rehevämpi kuin pohjoisosa. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Lammen eteläosassa esiintyy ajoittain hapettomuutta.
Leväsenlampi kärsi aiemmin selvästi liian suuresta asutuksen aiheuttamasta jätevesikuormituksesta, joka loppui 1980-luvulla. Leväsenlammen ulkoinen kuormitus on laskenut ylemmän ja alemman sietorajan väliin. Leväsenlammessa on edelleen lieviä rehevyyshaittoja, mutta merkittäviä leväkukintoja ei ole esiintynyt. Hyvän tilan ylläpitämiseksi Leväsenlampea hapetetaan talvisin ja ajoittain myös kesäisin, sillä pohjasedimentin tila ei ole vielä palautunut hyväksi.[1] Leväsenlammen vedenlaatu on parantunut huomattavasti 2000-luvulla, eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny.
Leväsenlampea on hapetettu 1980-luvulta alkaen. Tehokalastus on tehty vuonna 2009.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Leväsenlammen kalastoon kuuluu ahven, kiiski, hauki, särki, sorva, pasuri, suutari, ruutana ja istutettuna planktonsiika.[2]
Leväsenlammella ja sen ympäristössä esiintyy monipuolinen vesilinnusto. Lammen rannoilta on löydetty ainakin 78 erilaista putkilokasvia. Kuopion alueelle harvinaisia kasvilajeja ovat muun muassa isohaarapalpakko, keltanokitkerö, lähdetähtimö, nevaimarre ja varstasara.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Leväsenlampi on Kuopion kaupungin vapakalastusaluetta.
Tarut ja tositarinat
Lähteet
- Leväsenlammen lampikortti Lampi- ja lahtikortit, s. 34–35. Kuopion kaupunki.
- Pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma 2014–2018 Kuopion kaupunki.
Viitteet
- ↑ Ulvi, Teemu & Lakso, Esko: Järvien kunnostus Edita Prima Oy. Suomen ympäristökeskus, 2005.
- ↑ KOEKALASTUSRAPORTTI Leväsenlampi Kuopion kaupunki.
