Ero sivun ”Hauhonselkä (35.772.1.001)” versioiden välillä
(12 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Hauhonselkä sijaitsee Hämeenlinnassa, Hauhon taajamassa. Järveä rajaa itäpuolella Kotkonharju, jonka rinteessä sijaitsee muun muassa idyllinen Hauhon kirkonkylän vanha keskusta. Hauhonselkä on pinta-alaltaan 22,12 km², sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Hauhonselän pääsyvännealue sijaitsee järven pohjoisosassa. Järven eteläosa on kauttaaltaan matalaa aluetta. | Hauhonselkä sijaitsee Hämeenlinnassa, Hauhon taajamassa. Järveä rajaa itäpuolella Kotkonharju, jonka rinteessä sijaitsee muun muassa idyllinen Hauhon kirkonkylän vanha keskusta. Hauhonselkä on pinta-alaltaan 22,12 km², sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Hauhonselän pääsyvännealue sijaitsee järven pohjoisosassa. Järven eteläosa on kauttaaltaan matalaa aluetta. | ||
− | Hauhonselän eteläosaan laskee vesiä Vuolujoen valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 150 km². Hauhonselän vedet laskevat Ilmoilanselkään yhdessä Hauhonselän yläpuolella sijaitsevan [[Iso-Roine (35.773.1.001)|Iso-Roineen]] vesien kanssa. Iso-Roineelta tulevat vedet yhtyvät Hauhonselän vesiin lähellä luusuaa (Alvettulanjoki) ja kulkeutuvat oikovirtauksena Ilmoilanselkään. | + | Hauhonselän eteläosaan laskee vesiä Vuolujoen valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 150 km². Hauhonselän vedet laskevat Ilmoilanselkään yhdessä Hauhonselän yläpuolella sijaitsevan [[Iso-Roine (35.773.1.001)|Iso-Roineen]] vesien kanssa. Iso-Roineelta tulevat vedet yhtyvät Hauhonselän vesiin lähellä luusuaa (Alvettulanjoki) ja kulkeutuvat oikovirtauksena [[Ilmoilanselkä (35.771.1.006)|Ilmoilanselkään]]. |
+ | |||
+ | Hauhonselkä on myös [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmäveden]] osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat mm. sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Veden laadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön. | Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat mm. sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Veden laadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön. | ||
+ | |||
+ | {{SSC|OC=secchi|SID=298320|TI=Hauhonselän näkysyvyys on heikentynyt|CA=Kaaviossa näkyvät Hauhonselän Valkkakivi 2 -havaintopaikalta vedenlaatututkimusten yhteydessä tehdyt näkösyvyyshavainnot.}} | ||
[http://koti.aina.net/~hauhontausta/kylayhdistys.htm Hauhontaustan kyläyhdistys] on ryhtynyt toimiin järven tilanteen korjaamiseksi. Kyläyhdistys käynnisti järven kunnostushankkeen, joka aloitettiin laatimalla järvelle [http://www.kvvy.fi/vedenlaatu/julkaisut/hauhonselka_kunnostus.pdf ravinnekuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitelma]. Tavoitteena on toteuttaa tulevaisuudessa valuma-alueella kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä, joiden myötä järven rehevyystason odotetaan laskevan, ekologisen tilan kohentuvan ja virkistyskäyttöarvon kasvavan. | [http://koti.aina.net/~hauhontausta/kylayhdistys.htm Hauhontaustan kyläyhdistys] on ryhtynyt toimiin järven tilanteen korjaamiseksi. Kyläyhdistys käynnisti järven kunnostushankkeen, joka aloitettiin laatimalla järvelle [http://www.kvvy.fi/vedenlaatu/julkaisut/hauhonselka_kunnostus.pdf ravinnekuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitelma]. Tavoitteena on toteuttaa tulevaisuudessa valuma-alueella kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä, joiden myötä järven rehevyystason odotetaan laskevan, ekologisen tilan kohentuvan ja virkistyskäyttöarvon kasvavan. |
Nykyinen versio 5. marraskuuta 2024 kello 16.45
Järvi
Nimi: Hauhonselkä
Järvinumero: 35.772.1.001
Vesistöalue: Hauhonselän alue (35.772)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 212,14 ha
Syvyys: 10 m
Keskisyvyys: 3,58 m
Tilavuus: 79 186 500 m³0,0792 km³ <br />79 186 500 000 l <br />
Rantaviiva: 63,29 km63 290 m <br />
Korkeustaso: 84,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Hauhonselkä sijaitsee Hämeenlinnassa, Hauhon taajamassa. Järveä rajaa itäpuolella Kotkonharju, jonka rinteessä sijaitsee muun muassa idyllinen Hauhon kirkonkylän vanha keskusta. Hauhonselkä on pinta-alaltaan 22,12 km², sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Hauhonselän pääsyvännealue sijaitsee järven pohjoisosassa. Järven eteläosa on kauttaaltaan matalaa aluetta.
Hauhonselän eteläosaan laskee vesiä Vuolujoen valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 150 km². Hauhonselän vedet laskevat Ilmoilanselkään yhdessä Hauhonselän yläpuolella sijaitsevan Iso-Roineen vesien kanssa. Iso-Roineelta tulevat vedet yhtyvät Hauhonselän vesiin lähellä luusuaa (Alvettulanjoki) ja kulkeutuvat oikovirtauksena Ilmoilanselkään.
Hauhonselkä on myös Iso-Längelmäveden osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.
Nykytila ja suojelu
Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat mm. sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Veden laadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön.
Hauhontaustan kyläyhdistys on ryhtynyt toimiin järven tilanteen korjaamiseksi. Kyläyhdistys käynnisti järven kunnostushankkeen, joka aloitettiin laatimalla järvelle ravinnekuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitelma. Tavoitteena on toteuttaa tulevaisuudessa valuma-alueella kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä, joiden myötä järven rehevyystason odotetaan laskevan, ekologisen tilan kohentuvan ja virkistyskäyttöarvon kasvavan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hauhonselän ja Vuolujoen valuma-alueilla on useita pieniä, rehevöitymisestä kärsiviä järviä, joista osa on merkittäviä lintujärviä. Rehevöitymisen myötä lintuarvot ovat alkaneet vähentyä. Hauhon alueen luonnosta on laadittu kattava opas, jossa käsitellään mm. Hauhonselkää ja sen valuma-aluetta.