Ero sivun ”Harjujärvi (14.939.1.001)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Harjujärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueeseen ja Harjujärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 108 ha ja sen kokonaissyvyys on 9,5 metriä. Järven vesi on pintakerroksissa ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Varsinaista hapettomuutta järvessä ei ole ollut, mutta ajoittain pohjanläheinen vesikerros on erittäin vähähappinen. | ||
| + | |||
| + | Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien tyydyttävä/välttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia. | ||
| + | |||
| + | Kyyveden kaava-alueeseen sisältyvällä alueella on yhteensä 22 arvokasta luontokohdetta sekä Harjujärven ja Ala-Aittaroisen alueilla viisi. Näistä 15 on erityisen arvokkaita. Kaava-alueen luonnoltaan arvokkaita kohteita ovat muun muassa rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Suurimmalla osalla kohteista (20) on maisemallista arvoa. Kasvillisuudeltaan arvokkaita kohteita on 14 ja linnustollisesti arvokkaita kolme. Alueella elää muun muassa valkoselkätikka ja selkälokki. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | Harjujärveen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa ja kuhaa. | |
| − | |||
| − | |||
| − | + | Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009. | |
Nykyinen versio 2. heinäkuuta 2013 kello 12.09
Järvi
Nimi: Harjujärvi
Järvinumero: 14.939.1.001
Vesistöalue: Harjujärven valuma-alue (14.939)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 108,37 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 15,05 km15 050 m <br />
Korkeustaso: 102,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Harjujärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueeseen ja Harjujärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 108 ha ja sen kokonaissyvyys on 9,5 metriä. Järven vesi on pintakerroksissa ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Varsinaista hapettomuutta järvessä ei ole ollut, mutta ajoittain pohjanläheinen vesikerros on erittäin vähähappinen.
Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien tyydyttävä/välttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia.
Kyyveden kaava-alueeseen sisältyvällä alueella on yhteensä 22 arvokasta luontokohdetta sekä Harjujärven ja Ala-Aittaroisen alueilla viisi. Näistä 15 on erityisen arvokkaita. Kaava-alueen luonnoltaan arvokkaita kohteita ovat muun muassa rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Suurimmalla osalla kohteista (20) on maisemallista arvoa. Kasvillisuudeltaan arvokkaita kohteita on 14 ja linnustollisesti arvokkaita kolme. Alueella elää muun muassa valkoselkätikka ja selkälokki.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Harjujärveen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa ja kuhaa.
Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.
