Ero sivun ”Iso Suojärvi (35.583.1.006)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Iso Suojärvi on yksi Liesjärven vesistöalueen latvajärvistä. Järven valuma-alueella on suota, metsää ja järven eteläpuolella samanniminen, pienikokoinen Suojärven tila. Järven itäpuolelta kulkee Kaakkoahteen mäkialue. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 3,9 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 318 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Veden laatua on tutkittu vuosina 1979 ja 1992. Happitilanne oli talven 1979 lopulla vain välttävä; kalaston kannalta happea oli kuitenkin pinnassa riittävästi. Tammikuussa 1992 tilanne oli parempi. Järven mataluudesta huolimatta myös kesäkerrosteisuutta voi esiintyä, jolloin happi kuluu pohjalta vähiin. Varsinaisia happiongelmia ei kesäaikana esiinny. | ||
| + | |||
| + | Suomaiden tuntuva osuus valuma-alueesta merkitsee veden tummaa väriä, vaikka ainoissa kesätuloksissa vesi olikin ”vain” keskiruskeaa eli ei yhtä tummaa kuin varsinaisissa suojärvissä. Veden happamuustaso on ollut melko alhainen; talvella alle pH 5,0 ja kesällä hieman yli pH 5,0. Kestävimmät kalalajit kuten hauki ja ahven tulevat vielä toimeen. Veden ravinnetaso oli viimeisissä talvituloksissa jopa karun veden tasoa, mutta fosforitason kohotessa kesäaikana yleensä hieman tästä järvi voidaan luokitella myös lievästi reheväksi kuten esim. kesän 1979 tulokset osoittivat. | ||
| + | |||
| + | Iso Suojärven kelpoisuus virkistyskäyttöön voidaan arvioida tyydyttäväksi sen varsin happamasta luonteesta huolimatta. Viimeiset tulokset ovat kuitenkin jo vuodelta 1992. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.58
Järvi
Nimi: Iso Suojärvi
Järvinumero: 35.583.1.006
Vesistöalue: Liesijärven valuma-alue (35.583)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 15,03 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,84 km1 840 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso Suojärvi on yksi Liesjärven vesistöalueen latvajärvistä. Järven valuma-alueella on suota, metsää ja järven eteläpuolella samanniminen, pienikokoinen Suojärven tila. Järven itäpuolelta kulkee Kaakkoahteen mäkialue.
Maksimisyvyys: 3,9 m
Veden keskiviipymä: 318 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Veden laatua on tutkittu vuosina 1979 ja 1992. Happitilanne oli talven 1979 lopulla vain välttävä; kalaston kannalta happea oli kuitenkin pinnassa riittävästi. Tammikuussa 1992 tilanne oli parempi. Järven mataluudesta huolimatta myös kesäkerrosteisuutta voi esiintyä, jolloin happi kuluu pohjalta vähiin. Varsinaisia happiongelmia ei kesäaikana esiinny.
Suomaiden tuntuva osuus valuma-alueesta merkitsee veden tummaa väriä, vaikka ainoissa kesätuloksissa vesi olikin ”vain” keskiruskeaa eli ei yhtä tummaa kuin varsinaisissa suojärvissä. Veden happamuustaso on ollut melko alhainen; talvella alle pH 5,0 ja kesällä hieman yli pH 5,0. Kestävimmät kalalajit kuten hauki ja ahven tulevat vielä toimeen. Veden ravinnetaso oli viimeisissä talvituloksissa jopa karun veden tasoa, mutta fosforitason kohotessa kesäaikana yleensä hieman tästä järvi voidaan luokitella myös lievästi reheväksi kuten esim. kesän 1979 tulokset osoittivat.
Iso Suojärven kelpoisuus virkistyskäyttöön voidaan arvioida tyydyttäväksi sen varsin happamasta luonteesta huolimatta. Viimeiset tulokset ovat kuitenkin jo vuodelta 1992.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2007
