Ero sivun ”Kartiskajärvi (35.756.1.020)” versioiden välillä
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Kartiskajärvi sijaitsee [[Äväntäjärvi (35.724.1.001)|Äväntäjärven]] luoteispuolella ja laskee vetensä [[Vähä Heinäjärvi (35.756.1.014)|Vähä Heinäjärveen]], joka puolestaan laskee Heinäojaa pitkin Vähä Petääjärveen. [[Ahvenjärvi (35.756.1.023)|Ahvenjärven]], [[Haukijärvi (35.756.1.022)|Haukijärven]] ja [[Kotarijärvi (35.756.1.021)|Kotarijärven]] vedet laskevat Kartiskajärveen. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Peltoa ei sijaitse valuma-alueella lainkaan ja haja-asutustakin erittäin vähän, joten hajakuormituspaine on vähäinen. | ||
+ | |||
+ | Maksimisyvyys: 14 m | ||
+ | |||
+ | Veden keskiviipymä: 193 vrk | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Kartiskajärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1989. | ||
+ | |||
+ | Kartiskajärven vesi on peruslaadultaan kirkasta ja melko vähähumuksista. Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuuden takia vedessä on lievä ruskea sävy. Suovesille tyypillisesti vesi on vähäelektrolyyttistä ja hapanta. Veden happamuustaso on selvästi alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Kartiskajärven happamuustason. Talvisin happamuustaso on järvissä yleensä luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesäisin, mutta se jäänee kesäisinkin selvästi happaman puolelle. | ||
+ | |||
+ | Ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus oli tutkittuna ajankohtana 9 µg/l ja typpipitoisuus 480 µg/l. Happitilanne oli tutkittuna ajankohtana hyvä. | ||
+ | |||
+ | Kartiskajärven vesi on kirkasta, vähäelektrolyyttistä ja vähäravinteista. Humusleima on vain kohtalainen, eikä happitalouden häiriöitä esiintynyt. Kartiskajärven vedenlaatua heikentää alhainen happamuustaso, joka heikentää voimakkaasti etenkin järven kalataloudellista arvoa. Tavanomaista virkistyskäyttöä ajatellen Kartiskajärven vedenlaatu on erittäin hyvä. | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 13.11
Järvi
Nimi: Kartiskajärvi
Järvinumero: 35.756.1.020
Vesistöalue: Sahajoen valuma-alue (35.756)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 9,99 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,84 km1 840 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kartiskajärvi sijaitsee Äväntäjärven luoteispuolella ja laskee vetensä Vähä Heinäjärveen, joka puolestaan laskee Heinäojaa pitkin Vähä Petääjärveen. Ahvenjärven, Haukijärven ja Kotarijärven vedet laskevat Kartiskajärveen. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Peltoa ei sijaitse valuma-alueella lainkaan ja haja-asutustakin erittäin vähän, joten hajakuormituspaine on vähäinen.
Maksimisyvyys: 14 m
Veden keskiviipymä: 193 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kartiskajärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1989.
Kartiskajärven vesi on peruslaadultaan kirkasta ja melko vähähumuksista. Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuuden takia vedessä on lievä ruskea sävy. Suovesille tyypillisesti vesi on vähäelektrolyyttistä ja hapanta. Veden happamuustaso on selvästi alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Kartiskajärven happamuustason. Talvisin happamuustaso on järvissä yleensä luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesäisin, mutta se jäänee kesäisinkin selvästi happaman puolelle.
Ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus oli tutkittuna ajankohtana 9 µg/l ja typpipitoisuus 480 µg/l. Happitilanne oli tutkittuna ajankohtana hyvä.
Kartiskajärven vesi on kirkasta, vähäelektrolyyttistä ja vähäravinteista. Humusleima on vain kohtalainen, eikä happitalouden häiriöitä esiintynyt. Kartiskajärven vedenlaatua heikentää alhainen happamuustaso, joka heikentää voimakkaasti etenkin järven kalataloudellista arvoa. Tavanomaista virkistyskäyttöä ajatellen Kartiskajärven vedenlaatu on erittäin hyvä.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015