Ero sivun ”Keskinen Rautjärvi (35.787.1.035)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Keskinen Rautjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa Evon luonnonsuojelualueella. Etäisyyttä Lammin taajamaan on noin 13km. Järvellä on pinta-alaa 13,5ha ja syvyyttä sillä on noin 5,5m. Kaikki kolme Rautjärveä ovat yhteydessä toisiinsa ja laskevat Ekojärven kautta Kuohijärveen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi on Evon Natura-2000 alueella ja siten suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesilailla. Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 20 kertaa vuosina 1981-2008. Näytteenottajina ovat toimineet Pirkanmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksissa ainoastaan yhdessä oli tutkittu alusvedestä hapen kyllästysaste ja fosforin- ja typenpitoisuudet. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1981 oli havaittavissa selvää hapen ylikyllästyneisyyttä päällysvedessä, jolloin arvoksi saatiin 120%. Samana vuonna mitattiin myöskin korkein kokonaisfosforipitoisuus 0,5m syvyydessä (50µg/l). Mikäli vuoden 1981 tuloksia ei oteta huomioon happea oli päällysvedessä keskimäärin 79%. Vuonna 1998 alusvedessä oli happea 21%. | ||
| + | |||
| + | Kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 441µg/l päällysvedessä. Pitoisuus oli 450µg/l ainoassa alusvesinäytteessä. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 19µg/l, kun ensimmäisen mittausvuoden korkeaa tulosta oteta huomioon. Alusvedessä fosforia oli 18µg/l vuoden 1998 mittauksessa. | ||
| + | |||
| + | Näkösyvyys mitattiin ainoastaan kerran vuonna 1998, jolloin se oli 1,3m. Järven vesi vaikuttaisi olevan hyvää laadultaan, joskin fosforipitoisuus olisi hyvä tietää alusvedestä, koska rehevöityminen näkyisi alusveden korkeina fosforipitoisuuksina. Tämä sen takia koska fosforia pääsee vapautumaan pohjasedimentistä, jos alusvedessä esiintyy happiongelmia. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Kolmen Rautjärven keskellä on Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampus. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Evon_alue(7166) Evon Natura-2000 alue (ymparisto.fi)] | ||
| + | |||
| + | [http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/retkeilyalueet/evo/Sivut/Default.aspx Evon retkeilyalue (Luontoon.fi)] | ||
| + | |||
| + | [http://www3.hamk.fi/Evo-Life/luonto_opas/vedet.pdf Evon luonto-opas (hamk.fi)] | ||
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2014 kello 18.28
Järvi
Nimi: Keskinen Rautjärvi
Järvinumero: 35.787.1.035
Vesistöalue: Ekojärven valuma-alue (35.787)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 13,53 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,84 km1 840 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Keskinen Rautjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa Evon luonnonsuojelualueella. Etäisyyttä Lammin taajamaan on noin 13km. Järvellä on pinta-alaa 13,5ha ja syvyyttä sillä on noin 5,5m. Kaikki kolme Rautjärveä ovat yhteydessä toisiinsa ja laskevat Ekojärven kautta Kuohijärveen.
Nykytila ja suojelu
Järvi on Evon Natura-2000 alueella ja siten suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesilailla. Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 20 kertaa vuosina 1981-2008. Näytteenottajina ovat toimineet Pirkanmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksissa ainoastaan yhdessä oli tutkittu alusvedestä hapen kyllästysaste ja fosforin- ja typenpitoisuudet.
Vuonna 1981 oli havaittavissa selvää hapen ylikyllästyneisyyttä päällysvedessä, jolloin arvoksi saatiin 120%. Samana vuonna mitattiin myöskin korkein kokonaisfosforipitoisuus 0,5m syvyydessä (50µg/l). Mikäli vuoden 1981 tuloksia ei oteta huomioon happea oli päällysvedessä keskimäärin 79%. Vuonna 1998 alusvedessä oli happea 21%.
Kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 441µg/l päällysvedessä. Pitoisuus oli 450µg/l ainoassa alusvesinäytteessä. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 19µg/l, kun ensimmäisen mittausvuoden korkeaa tulosta oteta huomioon. Alusvedessä fosforia oli 18µg/l vuoden 1998 mittauksessa.
Näkösyvyys mitattiin ainoastaan kerran vuonna 1998, jolloin se oli 1,3m. Järven vesi vaikuttaisi olevan hyvää laadultaan, joskin fosforipitoisuus olisi hyvä tietää alusvedestä, koska rehevöityminen näkyisi alusveden korkeina fosforipitoisuuksina. Tämä sen takia koska fosforia pääsee vapautumaan pohjasedimentistä, jos alusvedessä esiintyy happiongelmia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kolmen Rautjärven keskellä on Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampus.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Evon Natura-2000 alue (ymparisto.fi)
