Ero sivun ”Kitarinjärvi (35.593.1.012)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kitarinjärvi sijaitsee Karhen kylän koillispuolella ja laskee vetensä [[Karhejärvi (35.593.1.001)|Karhejärven]] keskiosaan. Kitarinjärven valuma-alue on melko pieni järven tilavuuteen nähden, ja veden vaihtuvuus onkin varsin hidasta. Valuma-alue koostuu pääosin karusta metsämaasta ja suosta. Järven pohjoispuolella on myös melko runsaasti peltoa sekä vähäisessä määrin haja-asutusta. Lisäksi järven rannoilla on melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 13,3 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 768 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kitarinjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989, 1990, 2004 ja 2007. | ||
| + | |||
| + | Kitarinjärvi on lievästi ruskeavetinen ja melko runsashumuksinen järvi. Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuus näkyy vahvana humusleimana. Veden pH on humusvesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on melko alhainen, eikä viittaa valuma-alueelta tulevan voimakasta hajakuormitusta pelloilta tai asutuksesta. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus on vaihdellut pintavedessä 12-14 µg/l ja typpipitoisuus 490-850 µg/l. Pitoisuudet ovat siten hyvin lähellä karujen vesien tasoa. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti, mutta myös klorofyllipitoisuus oli hyvin lähellä karujen vesien raja-arvoa (3 µg/l). | ||
| + | |||
| + | Happitilanne on vaihdellut talvisin tyydyttävästä erinomaiseen. Pintavedessä hapen kuluminen on jäänyt melko vähäiseksi alhaisen rehevyystason ansiosta. Pohjan lähelläkin hapen kuluminen on ollut melko vähäistä lukuun ottamatta talvea 1989, jolloin happi kului syvimmästä vesikerroksesta lähes loppuun. Kesällä hapen kuluminen on selvästi voimakkaampaa. Happitilanne oli heikentynyt kesällä 2004 välttävälle tasolle. Happipitoisuus oli pintavedessä luonnollisesti hyvä, mutta jo 5 metrin syvyydestä alkaen happi oli kulunut lähes loppuun. Sisäinen ravinnekuormitus jäi varsin vähäiseksi. Ravinnepitoisuudet olivat pohjan läheisessä vedessä kohonneet noin kaksinkertaisiksi pintaveteen nähden. | ||
| + | |||
| + | Kitarinjärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Vedenlaadun heikentävät erinomaisesta laatuluokasta runsashumuksisuus ja lievä rehevyys. Kesällä 2004 todetun varsin voimakkaan happitalouden häiriön takia Kitarinjärvi voitaisiin luokitella myös tyydyttävään laatuluokkaa. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 09.29
Järvi
Nimi: Kitarinjärvi
Järvinumero: 35.593.1.012
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 62,83 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,07 km5 070 m <br />
Korkeustaso: 112,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kitarinjärvi sijaitsee Karhen kylän koillispuolella ja laskee vetensä Karhejärven keskiosaan. Kitarinjärven valuma-alue on melko pieni järven tilavuuteen nähden, ja veden vaihtuvuus onkin varsin hidasta. Valuma-alue koostuu pääosin karusta metsämaasta ja suosta. Järven pohjoispuolella on myös melko runsaasti peltoa sekä vähäisessä määrin haja-asutusta. Lisäksi järven rannoilla on melko runsaasti vapaa-ajan asutusta.
Maksimisyvyys: 13,3 m
Veden keskiviipymä: 768 vrk
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kitarinjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989, 1990, 2004 ja 2007.
Kitarinjärvi on lievästi ruskeavetinen ja melko runsashumuksinen järvi. Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuus näkyy vahvana humusleimana. Veden pH on humusvesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on melko alhainen, eikä viittaa valuma-alueelta tulevan voimakasta hajakuormitusta pelloilta tai asutuksesta.
Rehevyystaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus on vaihdellut pintavedessä 12-14 µg/l ja typpipitoisuus 490-850 µg/l. Pitoisuudet ovat siten hyvin lähellä karujen vesien tasoa. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti, mutta myös klorofyllipitoisuus oli hyvin lähellä karujen vesien raja-arvoa (3 µg/l).
Happitilanne on vaihdellut talvisin tyydyttävästä erinomaiseen. Pintavedessä hapen kuluminen on jäänyt melko vähäiseksi alhaisen rehevyystason ansiosta. Pohjan lähelläkin hapen kuluminen on ollut melko vähäistä lukuun ottamatta talvea 1989, jolloin happi kului syvimmästä vesikerroksesta lähes loppuun. Kesällä hapen kuluminen on selvästi voimakkaampaa. Happitilanne oli heikentynyt kesällä 2004 välttävälle tasolle. Happipitoisuus oli pintavedessä luonnollisesti hyvä, mutta jo 5 metrin syvyydestä alkaen happi oli kulunut lähes loppuun. Sisäinen ravinnekuormitus jäi varsin vähäiseksi. Ravinnepitoisuudet olivat pohjan läheisessä vedessä kohonneet noin kaksinkertaisiksi pintaveteen nähden.
Kitarinjärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Vedenlaadun heikentävät erinomaisesta laatuluokasta runsashumuksisuus ja lievä rehevyys. Kesällä 2004 todetun varsin voimakkaan happitalouden häiriön takia Kitarinjärvi voitaisiin luokitella myös tyydyttävään laatuluokkaa.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007
