Ero sivun ”Koijärvi (35.311.1.048)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Koijärvi sijaitsee Näsijärven Kyrönlahden eteläpuolella ja laskee siihen myös vetensä. Valuma-alue on varsin pieni ja veden vaihtuvuus on siten hidasta. Valuma-alue on pääosin pienialaisten soiden pirstomaan metsämaata. Järven pohjoisrantaa reunustaa tiheä loma-asutus. Peltoa ei valuma-alueella ole lainkaan. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 5,5 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 336 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Koijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2001. | ||
| + | |||
| + | Koijärvi on peruslaadultaan melko kirkasvetinen ja karu järvi. Veden humusleima on kohtalainen. Happamuustaso oli kesällä 1989 normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Talvella 2001 happamuustaso oli selvästi alhaisempi ja myös puskurikyky oli heikentynyt huomattavasti. Veden happamuustaso on luontaisesti talvella hiukan alhaisempi kuin kesällä. Puskurikyvyn heikkeneminen viittaa kuitenkin lievään happamoitumiskehitykseen. Veden happamuustaso laski rapujen kannalta talvella 2001 jo lähelle kriittistä tasoa, sillä ravuille soveltuvan veden pH:n tulisi suositusten mukaan olla yli 6,0. | ||
| + | |||
| + | Koijärven ravinnetaso on erittäin alhainen. Päällysveden fosforipitoisuus on ollut molempina tutkimusajankohtina karuille vesille ominainen. Merkittävää kuormitusta ei näyttäisi siten loma-asutuksesta järveen kohdistuvan. Järveen kohdistuva ravinnekuormitus on pyrittävä jatkossakin minimoimaan, sillä pienetkin ravinnelisäykset näin kirkasvetisessä järvessä saattavat aiheuttaa merkittävää levätuotannon kasvua ja siten järven tilan heikkenemistä. Kesällä 1989 levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti ja vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu oli kuitenkin hyvä (raja-arvo 500 kpl/dl). | ||
| + | |||
| + | Happitilanne on ollut molempina tutkittuina ajankohtina hyvä. Kesällä 1989 vesimassassa todettiin loiva lämpötilakerrosteisuus ja pohjan läheisessä vedessä todettiin melko voimakas happivaje. Hapen kuluminen rajoittui pohjan läheiseen vesikerrokseen, eikä siten merkittävästi vaikuta järven virkistyskäyttöön. Happiongelmat lienevät Koijärven tapauksessa järvelle luontaisia ja liityvät ainakin osittain alusveden pieneen vesitilavuuteen. | ||
| + | |||
| + | Koijärvi soveltuu suhteellisen kirkasvetisenä ja karuna järvenä virkistyskäyttöön erinomaisesti. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 12.06
Järvi
Nimi: Koijärvi
Järvinumero: 35.311.1.048
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 9,56 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,85 km1 850 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Koijärvi sijaitsee Näsijärven Kyrönlahden eteläpuolella ja laskee siihen myös vetensä. Valuma-alue on varsin pieni ja veden vaihtuvuus on siten hidasta. Valuma-alue on pääosin pienialaisten soiden pirstomaan metsämaata. Järven pohjoisrantaa reunustaa tiheä loma-asutus. Peltoa ei valuma-alueella ole lainkaan.
Maksimisyvyys: 5,5 m
Veden keskiviipymä: 336 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Koijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2001.
Koijärvi on peruslaadultaan melko kirkasvetinen ja karu järvi. Veden humusleima on kohtalainen. Happamuustaso oli kesällä 1989 normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Talvella 2001 happamuustaso oli selvästi alhaisempi ja myös puskurikyky oli heikentynyt huomattavasti. Veden happamuustaso on luontaisesti talvella hiukan alhaisempi kuin kesällä. Puskurikyvyn heikkeneminen viittaa kuitenkin lievään happamoitumiskehitykseen. Veden happamuustaso laski rapujen kannalta talvella 2001 jo lähelle kriittistä tasoa, sillä ravuille soveltuvan veden pH:n tulisi suositusten mukaan olla yli 6,0.
Koijärven ravinnetaso on erittäin alhainen. Päällysveden fosforipitoisuus on ollut molempina tutkimusajankohtina karuille vesille ominainen. Merkittävää kuormitusta ei näyttäisi siten loma-asutuksesta järveen kohdistuvan. Järveen kohdistuva ravinnekuormitus on pyrittävä jatkossakin minimoimaan, sillä pienetkin ravinnelisäykset näin kirkasvetisessä järvessä saattavat aiheuttaa merkittävää levätuotannon kasvua ja siten järven tilan heikkenemistä. Kesällä 1989 levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti ja vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu oli kuitenkin hyvä (raja-arvo 500 kpl/dl).
Happitilanne on ollut molempina tutkittuina ajankohtina hyvä. Kesällä 1989 vesimassassa todettiin loiva lämpötilakerrosteisuus ja pohjan läheisessä vedessä todettiin melko voimakas happivaje. Hapen kuluminen rajoittui pohjan läheiseen vesikerrokseen, eikä siten merkittävästi vaikuta järven virkistyskäyttöön. Happiongelmat lienevät Koijärven tapauksessa järvelle luontaisia ja liityvät ainakin osittain alusveden pieneen vesitilavuuteen.
Koijärvi soveltuu suhteellisen kirkasvetisenä ja karuna järvenä virkistyskäyttöön erinomaisesti.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
