Ero sivun ”Iso-Kairi (23.093.1.006)” versioiden välillä
Ilr (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Iso-Kairi on pääosin matala, mutta puhdas, sameavetinen järvi. Vettä järvi saa Mustalammesta ja Pikku-Kairista, ja se laskee Vihtijärveen. | + | Iso-Kairi on pääosin matala, mutta puhdas, sameavetinen järvi. Vettä järvi saa [[Mustalammi (23.093.1.004)|Mustalammesta]] ja [[Pikku-Kairi (23.093.1.005)|Pikku-Kairista]], ja se laskee Vihtijärveen. |
Puusto ulottuu suurelta osin rantatöyräille asti, rantakaislikkoa on paikoitellen ja vain muutamin paikoin kallio tai kivet ulottuvat veteen asti. Rantavesien pohjilla on paljon veteen kaatuneiden puiden runkoja. Ulpukat koristavat rantojen edustaa ja lahtia. | Puusto ulottuu suurelta osin rantatöyräille asti, rantakaislikkoa on paikoitellen ja vain muutamin paikoin kallio tai kivet ulottuvat veteen asti. Rantavesien pohjilla on paljon veteen kaatuneiden puiden runkoja. Ulpukat koristavat rantojen edustaa ja lahtia. | ||
Nykyinen versio 7. elokuuta 2017 kello 23.16
Järvi
Nimi: Iso-Kairi
Järvinumero: 23.093.1.006
Vesistöalue: Vihtijärven valuma-alue (23.093)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 42,64 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,5 km4 500 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vihti
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Kairi on pääosin matala, mutta puhdas, sameavetinen järvi. Vettä järvi saa Mustalammesta ja Pikku-Kairista, ja se laskee Vihtijärveen.
Puusto ulottuu suurelta osin rantatöyräille asti, rantakaislikkoa on paikoitellen ja vain muutamin paikoin kallio tai kivet ulottuvat veteen asti. Rantavesien pohjilla on paljon veteen kaatuneiden puiden runkoja. Ulpukat koristavat rantojen edustaa ja lahtia.
Järvessä on mm. ahventa, haukea, madetta ja särkikaloja. Kaakkuripariskunta on ilahduttanut jo vuosia järvellä vierailijoita.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Iso-Kairin rannoilla ei ole pysyvää asutusta. Järven kaakkoisrannalla on partiolippukunta Haagan Eräveikkojen kämppä, sauna ja huoltorakennus. Kämppä on käytössä lähinnä viikonloppuisin ja kesäisin. Kämpälle vievä metsäautotie on suljettu puomilla.
Ison-Kairin länsirannalla on leirien järjestämiseen soveltuva suurehko niemi ja koillisrannalla hyvä päiväretkeilykohde, "laavuniemi". Järvi on Hiiskulan kartanon mailla.
Tarut ja tositarinat
Haagalaiset partiolaiset ovat olleet järven retkiasukkeja 1960-luvun lopulta lähtien. Vuosien saatossa he ovat törmänneet moniin kummallisuuksiin. Tässä niistä aluksi pari.
Kämpänsyöjäeläin vierailee Kairilla öisin. Se nakertaa äänettömästi punamullatun partiokämpän alahirsiä 30 sentin korkeudelta. Sitkeistä yrityksistä huolimatta tätä salaperäistä eläintä ei ole koskaan vielä nähty, saati sitten saatu valokuvaan. Lieneekö salaperäinen eläin Arskanharjun asukki?
Arskanharju nousee kämpältä korkealle Kakarlammen suuntaan. Sen länsipäässä on suuri kivi, jonka takana on yöpymispaikka. Öisin harjulla humisee ja kuuluu kummia. Metsästä kuuluu jatkuvaa liikettä, joka pitää pienet retkeilijät varuillaan. Arska kai vartioi harjuaan ja kiveään?
