Ero sivun ”Loppijärvi (35.874.1.001)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi on Lopen kunnassa Riihimäen kaupungista länteen noin 15 km verran. Järvi on kooltaan 1 180 hehtaaria ja syvyydeltään noin 6 m (keskisyvyys vain 1,75 m). Järvi on yksi Salpauselän pohjoispuolen vesistöistä, jotka laskevat vetensä Kernaalanjärven kautta Vanajaveteen. Järveen laskevat läheiset Erävisjärvi ja Särkijärvi. Näiden lisäksi järven valuma-alueeseen kuuluu useita pieneä järviä ja lampia sekä muutama laaja-alainen suo. | ||
| + | |||
| + | Järvi on lievästi ruskeanvärinen ja runsashumuksinen. Järven läheisyydessä on paljon peltoja, haja-asutusta ja Lopen taajama, joiden takia järven kuormitus on suurta. Kuormituksen seurauksena järven puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin hyvä. Järven ravinnetaso on ajoittain korkea rehevöitymisen seurauksena, joka näkyy etenkin vesikasvillisuuden suurena määränä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven vedenkorkeutta on säädelty vuodesta 1970-luvulta lähtien. Järven veden hygieninen laatu on erinomainen. Muuten vedenlaatu on pysytellyt hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Järvellä on tehty tehokalastusta 1990-luvulta lähtien, joka on parantanut tilaa hieman. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järvi on rehevöitynyt ja monia lahtia uhkaa umpeenkasvu. Myös järven mataluus vaikuttaa vesikasvillisuuden kukoistamiseen. Levää on ollut useina vuosina erittäin paljon. | ||
| + | |||
| + | Talvisin järvellä on ollut paikoin jopa happikatoa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järven virkistyskäyttöä heikentävät suuri vesikasvillisuuden määrä ja voimakkaat leväkukinnot kesäisin. Järvi onkin arvioitu tyydyttäväksi virkistyskäytön suhteen. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2015 kello 16.13
Järvi
Nimi: Loppijärvi
Järvinumero: 35.874.1.001
Vesistöalue: Loppijärven valuma-alue (35.874)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 177,5 ha
Syvyys: 6,71 m
Keskisyvyys: 1,75 m
Tilavuus: 20 663 800 m³0,0207 km³ <br />20 663 800 000 l <br />
Rantaviiva: 45,81 km45 810 m <br />
Korkeustaso: 106 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Loppi
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(Kirkonkyl%C3%A4n_uimaranta)-ObsIMG-202409040932-66d7ff659a3fd.png)
Loppijärvi (35.874.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kirkonkylän uimaranta)
4. syyskuu 2024 09:32
Peilityyni syysaamu.
Järven erityispiirteet
Järvi on Lopen kunnassa Riihimäen kaupungista länteen noin 15 km verran. Järvi on kooltaan 1 180 hehtaaria ja syvyydeltään noin 6 m (keskisyvyys vain 1,75 m). Järvi on yksi Salpauselän pohjoispuolen vesistöistä, jotka laskevat vetensä Kernaalanjärven kautta Vanajaveteen. Järveen laskevat läheiset Erävisjärvi ja Särkijärvi. Näiden lisäksi järven valuma-alueeseen kuuluu useita pieneä järviä ja lampia sekä muutama laaja-alainen suo.
Järvi on lievästi ruskeanvärinen ja runsashumuksinen. Järven läheisyydessä on paljon peltoja, haja-asutusta ja Lopen taajama, joiden takia järven kuormitus on suurta. Kuormituksen seurauksena järven puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin hyvä. Järven ravinnetaso on ajoittain korkea rehevöitymisen seurauksena, joka näkyy etenkin vesikasvillisuuden suurena määränä.
Nykytila ja suojelu
Järven vedenkorkeutta on säädelty vuodesta 1970-luvulta lähtien. Järven veden hygieninen laatu on erinomainen. Muuten vedenlaatu on pysytellyt hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Järvellä on tehty tehokalastusta 1990-luvulta lähtien, joka on parantanut tilaa hieman.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvi on rehevöitynyt ja monia lahtia uhkaa umpeenkasvu. Myös järven mataluus vaikuttaa vesikasvillisuuden kukoistamiseen. Levää on ollut useina vuosina erittäin paljon.
Talvisin järvellä on ollut paikoin jopa happikatoa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven virkistyskäyttöä heikentävät suuri vesikasvillisuuden määrä ja voimakkaat leväkukinnot kesäisin. Järvi onkin arvioitu tyydyttäväksi virkistyskäytön suhteen.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Hämeen vesistöjä > Loppijärvi (ymparisto.fi)
