Punelia (23.053.1.008)

46 714 500 m³ <br />0,0467 km³ <br />46 714 500 000 l <br />

40 470 m <br />

Punelia on iso järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Punelia
Järvinumero: 23.053.1.008
Vesistöalue: Sakaran - Punelian alue (23.053)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)

Perustiedot

Pinta-ala: 826,36 ha
Syvyys: 23,8 m
Keskisyvyys: 5,65 m
Tilavuus: 46 714 500 m³0,0467 km³ <br />46 714 500 000 l <br />
Rantaviiva: 40,47 km40 470 m <br />
Korkeustaso: 108,1 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Loppi
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Punelia on 680 hehtaarin kokoinen järvi Lopen kunnassa noin 12km länteen Lopen kirkonkylästä. Järven ison altaan syvyys on yleisesti 6-14,5m; järven pohjoisosan syvänteissä on mitattu jopa 27 metrin syvyys. Järven valuma-alueeseen kuuluu pääasiassa metsää ja hieman peltoja lähivaluma-alueella. Järveen laskevat mm. Keritty-järven vedet lännestä. Punelian vedet virtaavat etelään Sakara-järven kautta Hunsalanjokeen ja sieltä Karkkilan Pyhäjärveen.

Nykytila ja suojelu

Punelian vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. Järvi on kirkasvetinen ja vähähumuksinen. Tosin järven humuksen määrä vaihtelee usein, kuten myös veden happamuus vaihtelee. Järven happitilanne vaihtelee erinomaisesta tyydyttävään riippuen valumavesistä ja veden kerrostuneisuudesta. Levän määrä on pysynyt alhaisena.

Järvellä on huomattu lievää sisäistä kuormitusta, mutta suurempaa rehevöitymistä ei ole tapahtunut.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven ranta-alueilla on paljon haja-asutusta. Järvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön.

Järven vedenkorkeutta säädeltiin 1970-luvulta lähtien aina Päijännetunnelin valmistumiseen asti. Säännöstelyn syynä oli Helsingin seudun vedenhankinnan turvaaminen.

Aiheesta muualla

• Punelia (ymparisto.fi)