Ero sivun ”Bifurkaatiojärvet eli kahtaalle laskevat järvet” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Lummene” muotoon ”Lummenne”) |
|||
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Kahtaalle laskevia järviä== | ==Kahtaalle laskevia järviä== | ||
− | |||
Suomessa on useita kymmeniä järviä, joilla on kaksi lasku-uomaa. Tunnetuimmat näistä ns. bifurkaatioista ovat Kuhmoisissa sijaitseva Lummenne ja Vesijako Padasjoella. Edellinen on siis Keski-Suomen, jälkimmäinen Kanta-Hämeen maakunnassa. | Suomessa on useita kymmeniä järviä, joilla on kaksi lasku-uomaa. Tunnetuimmat näistä ns. bifurkaatioista ovat Kuhmoisissa sijaitseva Lummenne ja Vesijako Padasjoella. Edellinen on siis Keski-Suomen, jälkimmäinen Kanta-Hämeen maakunnassa. | ||
Rivi 26: | Rivi 25: | ||
Karvianjoen vesistössä on kaksi jatkuvaa ja kaksi ajoittaista järvibifurkaatiota. Vesistön suurin järvi, Isojärvi, purkautuu jatkuvasti sekä Merikarvianjokeen että Poosjärven kautta Pohjajokeen. Inhottujärvi purkautuu Pomarkunjokeen ja kahta uomaa pitkin Noormarkunjokeen. Hirvijärvi ja Kivijärvi purkautuvat tulva-aikana kahtaalle. | Karvianjoen vesistössä on kaksi jatkuvaa ja kaksi ajoittaista järvibifurkaatiota. Vesistön suurin järvi, Isojärvi, purkautuu jatkuvasti sekä Merikarvianjokeen että Poosjärven kautta Pohjajokeen. Inhottujärvi purkautuu Pomarkunjokeen ja kahta uomaa pitkin Noormarkunjokeen. Hirvijärvi ja Kivijärvi purkautuvat tulva-aikana kahtaalle. | ||
+ | |||
+ | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatiojärvi Bifurkaatiojärvi] Wikipedia. |
Nykyinen versio 19. huhtikuuta 2024 kello 13.27
Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskus
Kahtaalle laskevia järviä
Suomessa on useita kymmeniä järviä, joilla on kaksi lasku-uomaa. Tunnetuimmat näistä ns. bifurkaatioista ovat Kuhmoisissa sijaitseva Lummenne ja Vesijako Padasjoella. Edellinen on siis Keski-Suomen, jälkimmäinen Kanta-Hämeen maakunnassa.
Lummenne
Lummenne purkautuu Harmoistenojan kautta Päijänteeseen ja Vehkaojan kautta Vehkajärveen. Sieltä vedet laskevat edelleen Vesijakoon, josta ne taas jakautuvat sekä Päijänteeseen että Kokemäenjoen Hauhon reitille. Koko Lummennen–Vesijaon valuma-alue on 242 km². Keskivirtaamien suhteessa jaettuna siitä 132 km² kuuluu Kymijoen ja 110 km² Kokemäenjoen vesistöön. Purkautumissuhteet ovat perkausten takia vaihdelleet viime vuosisatojen aikana. Koska purku-uomissa on ollut useita myllyjä, vesistä on ajoittain käyty koviakin kiistoja. Lyhytaikaisia padotuksia lukuun ottamatta mo-lemmat järvet ovat kuitenkin säilyttäneet bifurkaatioluonteensa.
Nykyään Lummennen vesistä lähtee Päijänteen suuntaan noin 60 % ja Vehkaojaan noin 40 %. Vesi-jako puolestaan purkaa Päijännettä kohti 55 % ja Hauhon reittiin 45 %. Koko Lummenne–Vesijaon valuma-alueen vesistä Kymijoen vesistön osuudeksi tulee 70 %, joten Kokemäenjoelle jää 30 %. Suhde ei suuresti muutu vesitilanteen vaihdellessa kuivasta märkään.
Vesijako
Vesijaosta on vedenkorkeushavaintoja vuodesta 1911 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+108,43 m ja vuotuinen vedenpinnan vaihtelu keskimäärin 44 cm. Ylimmillään vesi oli keväällä 1924, jolloin asteikkolukemaksi kirjattiin 159 cm. Koko havaintojakson alin lukema, 64 cm, oli taltioitu aikakirjoihin vain runsas vuosi aiemmin, tammikuussa 1923. Kokonaisvaihtelu noin sadan vuoden havaintosarjassa on siten 95 cm. Lummennesta Suomen ympäristökeskuksella on vedenkorkeuksia vuosilta 1910–1949 ja 1985–1995. Vedenkorkeuden keskiarvo on N60+114,13 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 43 cm. Ääriarvojen erotus sattuu olemaan täsmälleen sama 95 cm kuin Vesijaossa, mutta minimi on vuodelta 1940 ja maksimi vuodelta 1988.
Muojärvi
Valuma-alueeltaan laajin kahden vesistön välinen bifurkaatio sijaitsee Kuusamossa. Muojärvi kerää vesiä 865 km²:n alalta ja valuttaa niistä 95 % Pistojokeen ja 5 % Kuusinkijokeen. Nämä joet yhtyvät kuitenkin Venäjän puolella – kumpikin on Vienan Kemin latvahaaroja. Niinpä Muojärven bifurkaatio palautuu vesistön osa-alueiden väliseksi. Lisäksi se on ihmisen kaivutoimien synnyttämä.
Uramojärvi ja Kalliojärvi
Uramojärvi Pohjois-Karjalassa purkautuu sekä Vuoksen että Jänisjoen vesistöihin, Kalliojärvi Kainuussa valuttaa vesiään sekä Oulujokeen että Vuoksen latvoille. Nämä kaksi bifurkaatiota ovat varsin pieniä.
Järvibifurkaatiot ovat erilaisia
Useimmat järvibifurkaatiot ovat vesistön sisäisiä tai saman vesistön eri osa-alueiden välisiä, tai sitten ne ovat sellaisia, että ne aktivoituvat vain tulva-aikaan.
Vesistön sisäisistä järvibifurkaatioista tunnetuin lienee Kallaveden purkautuminen Soisalon saaren kahtapuolta, Leppävirran Konnuksen ja Heinäveden Karvion koskien kautta.
Karvianjoen vesistössä on kaksi jatkuvaa ja kaksi ajoittaista järvibifurkaatiota. Vesistön suurin järvi, Isojärvi, purkautuu jatkuvasti sekä Merikarvianjokeen että Poosjärven kautta Pohjajokeen. Inhottujärvi purkautuu Pomarkunjokeen ja kahta uomaa pitkin Noormarkunjokeen. Hirvijärvi ja Kivijärvi purkautuvat tulva-aikana kahtaalle.
Aiheesta muualla
- Bifurkaatiojärvi Wikipedia.