Ero sivun ”Vääräjärvi (l) (35.311.1.010)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Vääräjärvi sijaitsee Tampereelta noin 9km koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 39ha ja syvyyttä 15m. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven tila on arvioitu hyväksi. | ||
| + | |||
| + | Järveä on tutkittu 1960-luvulta lähtien ja näytteenottotuloksia on Hertta-tietokannassa vuodesta 1990 alkaen. Kaikkiaan näytteitä on otettu 17 kertaa, joista viimeisin otettiin 25.02.2014. Tuloksia tietokannassa on kuitenkin 14 ensimmäisestä mittauksesta. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, kunnallinen ympäristöviranomainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. | ||
| + | |||
| + | Mittauksissa keskimääräinen hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 79%. Vuonna 1993 happea oli 1m syvyydessä vain 57%, kun taas kolme vuotta aiemmin oli ylikyllästyneisyyttä eli happea oli 101%. Pääosin happea on ollut kuitenkin 80-90%. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli keskimäärin 5,2% ja ainoastaan kahdessa mittauksessa happea oli yli 10%. Kuitenkaan yhtään 0% tulosta ei mitattu, joten täydellistä happikatoa ei ole esiintynyt. | ||
| + | |||
| + | Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut 9-22µg/l välillä, keskiarvon ollessa 13,8µg/l. Alusvedessä mitattiin vuonna 1993 130µg/l pitoisuus, joka musita tuloksista päätellen oli yksittäinen poikkeama. Jos kyseistä tulosta ei oteta huomioon, niin keskimääräinen fosforipitoisuus alusvedessä oli 28µg/l. | ||
| + | |||
| + | Kokonaistyppipitoisuus on mitattu ainoastaan kolme kertaa. Päällysvedessä oli keskimäärin 480µg/l ja alusvedessä 766µg/l. Näkösyvyys on mitattu neljä kertaa ja keskiarvo oli 3,1m. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 30. heinäkuuta 2014 kello 16.16
Järvi
Nimi: Vääräjärvi
Järvinumero: 35.311.1.010
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 31,84 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,87 km4 870 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vääräjärvi sijaitsee Tampereelta noin 9km koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 39ha ja syvyyttä 15m.
Nykytila ja suojelu
Järven tila on arvioitu hyväksi.
Järveä on tutkittu 1960-luvulta lähtien ja näytteenottotuloksia on Hertta-tietokannassa vuodesta 1990 alkaen. Kaikkiaan näytteitä on otettu 17 kertaa, joista viimeisin otettiin 25.02.2014. Tuloksia tietokannassa on kuitenkin 14 ensimmäisestä mittauksesta. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, kunnallinen ympäristöviranomainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksissa keskimääräinen hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 79%. Vuonna 1993 happea oli 1m syvyydessä vain 57%, kun taas kolme vuotta aiemmin oli ylikyllästyneisyyttä eli happea oli 101%. Pääosin happea on ollut kuitenkin 80-90%. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli keskimäärin 5,2% ja ainoastaan kahdessa mittauksessa happea oli yli 10%. Kuitenkaan yhtään 0% tulosta ei mitattu, joten täydellistä happikatoa ei ole esiintynyt.
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut 9-22µg/l välillä, keskiarvon ollessa 13,8µg/l. Alusvedessä mitattiin vuonna 1993 130µg/l pitoisuus, joka musita tuloksista päätellen oli yksittäinen poikkeama. Jos kyseistä tulosta ei oteta huomioon, niin keskimääräinen fosforipitoisuus alusvedessä oli 28µg/l.
Kokonaistyppipitoisuus on mitattu ainoastaan kolme kertaa. Päällysvedessä oli keskimäärin 480µg/l ja alusvedessä 766µg/l. Näkösyvyys on mitattu neljä kertaa ja keskiarvo oli 3,1m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalalajeja: ahven, särki, hauki, lahna, siika
Täplärapuja
Vesilintuja: sinisorsa, kuikka, kalatiira
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on paljon kesämökki- ja omakotiasutusta.
