Ero sivun ”Kuorejärvi (35.362.1.002)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kuorejärvi sijaitsee Kuusijärven itäpuolella ja laskee vetensä Kuusijärven keskiosaan. Kuorejärven sijainti on hyvin suojainen, sillä järven pohjoispuolella sijaitsee Särkijärvenvuori. Lisäksi järven itä- ja eteläosan rannat ovat jyrkät maastonmuodoiltaan. Kuorejärven keskiviipymä on noin 7 kuukautta. Valuma-alue on pienten soiden pirstomaa maastonmuodoiltaan vaihtelevaa ja karua metsämaata. Peruskartan mukaan valuma-alueella on hyvin vähän peltoa ja haja-asutusta, joten järveen kohdistuva kuormituspaine on vähäinen. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 9,2 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 214 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kuorejärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1993 ja 2003. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Kuorejärven vedenlaadussa veden lievästi ruskeana värisävynä ja vahvana humusleimana. Puskurikyky on valuma-aluetekijöiden vuoksi heikko, ja valuma-alueelta tulevat vedet säätelevätkin Kuorejärven veden happamuustasoa. Veden pH-taso on ollut pääsääntöisesti hapan, mutta ajoittain vesi on ollut erittäin hapanta pH-tason laskiessa alle 5. Veden sähkönjohtavuus on alhainen. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella pääsääntöisesti karuille vesille ominainen. Vain talvella 1979 lievästi rehevien vesien raja-arvo (12 µg/l) ylittyi päällysvedessä. Typpipitoisuudet ovat olleet poikkeuksetta luonnontasoa. Pitkällä aikavälillä fosforipitoisuuksissa on todettavissa loiva laskeva suuntaus. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne on ollut talvisin hyvä lukuun ottamatta talvea 2003, jolloin se heikentyi tyydyttäväksi. Talvi 2003 oli happitalouden kannalta poikkeuksellisen hankala, ja happitalouden ongelmat olivat tavanomaisia. Kesällä 1979 näytteenotto ajoittui alkukesään, jolloin happitilanne oli erinomainen. Loppukesälläkin happitilanne on todennäköisesti säilynyt hyvänä. Hapen kuluminen on Kuorejärvessä melko hidasta vahvasta humusleimasta huolimatta. | ||
| + | |||
| + | Kuorejärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus ja runsashumuksisuus. Vedenlaatu on hyvin lähellä hyvää laatua. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 09.48
Järvi
Nimi: Kuorejärvi
Järvinumero: 35.362.1.002
Vesistöalue: Kuusijärven - Haukkajoen alue (35.362)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 19,07 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,54 km3 540 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kuorejärvi sijaitsee Kuusijärven itäpuolella ja laskee vetensä Kuusijärven keskiosaan. Kuorejärven sijainti on hyvin suojainen, sillä järven pohjoispuolella sijaitsee Särkijärvenvuori. Lisäksi järven itä- ja eteläosan rannat ovat jyrkät maastonmuodoiltaan. Kuorejärven keskiviipymä on noin 7 kuukautta. Valuma-alue on pienten soiden pirstomaa maastonmuodoiltaan vaihtelevaa ja karua metsämaata. Peruskartan mukaan valuma-alueella on hyvin vähän peltoa ja haja-asutusta, joten järveen kohdistuva kuormituspaine on vähäinen.
Maksimisyvyys: 9,2 m
Veden keskiviipymä: 214 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kuorejärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1993 ja 2003.
Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Kuorejärven vedenlaadussa veden lievästi ruskeana värisävynä ja vahvana humusleimana. Puskurikyky on valuma-aluetekijöiden vuoksi heikko, ja valuma-alueelta tulevat vedet säätelevätkin Kuorejärven veden happamuustasoa. Veden pH-taso on ollut pääsääntöisesti hapan, mutta ajoittain vesi on ollut erittäin hapanta pH-tason laskiessa alle 5. Veden sähkönjohtavuus on alhainen.
Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella pääsääntöisesti karuille vesille ominainen. Vain talvella 1979 lievästi rehevien vesien raja-arvo (12 µg/l) ylittyi päällysvedessä. Typpipitoisuudet ovat olleet poikkeuksetta luonnontasoa. Pitkällä aikavälillä fosforipitoisuuksissa on todettavissa loiva laskeva suuntaus.
Happitilanne on ollut talvisin hyvä lukuun ottamatta talvea 2003, jolloin se heikentyi tyydyttäväksi. Talvi 2003 oli happitalouden kannalta poikkeuksellisen hankala, ja happitalouden ongelmat olivat tavanomaisia. Kesällä 1979 näytteenotto ajoittui alkukesään, jolloin happitilanne oli erinomainen. Loppukesälläkin happitilanne on todennäköisesti säilynyt hyvänä. Hapen kuluminen on Kuorejärvessä melko hidasta vahvasta humusleimasta huolimatta.
Kuorejärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus ja runsashumuksisuus. Vedenlaatu on hyvin lähellä hyvää laatua.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
