Ero sivun ”Luonetjärvi (14.295.1.015)” versioiden välillä
| (13 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Luonetjärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa Tikkakosken taajaman tuntumassa. Myös Jyväskylän lentoasema (Tikkakosken lentokenttä) on noin 2 km päässä Luonetjärvestä itään. Järven länsirannalla sijaitsee myös Puolustusvoimien Ilmasotakoulu, jonka omistuksessa on lisäksi kaksi ampumarataa järven toisella puolella. Luonetjärvellä on myös muutama nimetty saari sen eteläpäässä: Pukkisaari ja Lammassaari. | ||
| + | |||
| + | Luonetjärven eteläpään länsipuolella sijaitsee [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Syvaojanmaki(5958) Syväojanmäen Natura 2000 -luonnonsuojelualue]. Tikkakosken taajaman luoteislaidalla Luonetjärventien varressa sijaitsee [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Tikkak Tikkakosken luontopolku] (7-kukkulan luontopolku). | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Luonetjärvi kuuluu [[Autiojoen valuma-alue (14.295)|Autiojoen vesistöalueeseen]], jonka pinta-alasta vajaa 70 % on kangasmaata ja vajaa 20 % turvemaata. Hieman yli 6 % valuma-alueesta on peltoa ja saman verran valuma-alueesta on vesistöä. Luonetjärven vedet laskevat järven eteläisessä päässä sijaitsevan Hietajärven kautta Autiojokeen ja sieltä edelleen [[Korttajärvi (14.292.1.002)|Korttajärveen]]. | ||
| + | |||
| + | Luonetjärven ekologinen tila (2013) on luokiteltu hyväksi. Se on vedenlaadultaan jonkin verran parempi kuin sen alapuoliset [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]] laskevat järvet: Korttajärvi, [[Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001)| Lehesjärvi - Vähäjärvi]], [[Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001)|Alvajärvi]], [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärvi]], [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärvi]] ja [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärvi]]. | ||
| + | |||
| + | Hyvästä tilasta huolimatta, järven veden fosforipitoisuus on hitaasti kasvanut 1960-luvulta nykypäivään asti. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä. Alapuolisten järvien tavoin myös Luonetjärvi on kärsinyt alusveden hapenvajauksesta. Luonetjärven veden happamuus eli pH on ollut 1970-luvun lopulla alkaneesta tarkastelujaksosta lähtien keskimäärin hieman päälle 6. Se kuvaa tyypillistä järven happamuusarvoa Keski-Suomessa. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Luonetjärvessä esiintyy ainakin kuhaa, haukea, ahventa, kuoretta, madetta, lahnaa ja särkeä. Järveen on myös istutettu kuhaa (1989–2009), siikaa (sekä plankton- että järvisiikaa), kirjolohta (1990-luvulla ja 2000-luvun puolivälin jälkeen), harjuksia (vuonna 1990) ja rapuja (vuosina 1995 ja 1998). Ravut ovat tosin menestyneet huonosti Luonetjärvellä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Luonetjärven uimaranta] sijaitsee järven eteläisessä osassa Tervaskadun päässä. Järvellä kulkee myös [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/ulkoilu_ja_virkistys/melontareitit/luonetjarvi melontareitti], jonka varrella on laavuja, nuotiopaikkoja sekä wc-tiloja. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A. | ||
| + | *Jyväskylän kaupunki. (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila.] Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A. | ||
| + | *Keski-Suomen kalatalouskeskus ry. (2010). Leppäveden kalastusalue: Luonetjärven kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011–2015. Urpanen, O. | ||
Nykyinen versio 7. lokakuuta 2016 kello 08.42
Järvi
Nimi: Luonetjärvi
Järvinumero: 14.295.1.015
Vesistöalue: Autiojoen valuma-alue (14.295)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 217,35 ha
Syvyys: 20 m
Keskisyvyys: 4,73 m
Tilavuus: 10 274 500 m³0,0103 km³ <br />10 274 500 000 l <br />
Rantaviiva: 26,66 km26 660 m <br />
Korkeustaso: 134,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Luonetj%C3%A4rven_uimaranta-ObsIMG-202006251756-75.jpeg)
Järven erityispiirteet
Luonetjärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa Tikkakosken taajaman tuntumassa. Myös Jyväskylän lentoasema (Tikkakosken lentokenttä) on noin 2 km päässä Luonetjärvestä itään. Järven länsirannalla sijaitsee myös Puolustusvoimien Ilmasotakoulu, jonka omistuksessa on lisäksi kaksi ampumarataa järven toisella puolella. Luonetjärvellä on myös muutama nimetty saari sen eteläpäässä: Pukkisaari ja Lammassaari.
Luonetjärven eteläpään länsipuolella sijaitsee Syväojanmäen Natura 2000 -luonnonsuojelualue. Tikkakosken taajaman luoteislaidalla Luonetjärventien varressa sijaitsee Tikkakosken luontopolku (7-kukkulan luontopolku).
Nykytila ja suojelu
Luonetjärvi kuuluu Autiojoen vesistöalueeseen, jonka pinta-alasta vajaa 70 % on kangasmaata ja vajaa 20 % turvemaata. Hieman yli 6 % valuma-alueesta on peltoa ja saman verran valuma-alueesta on vesistöä. Luonetjärven vedet laskevat järven eteläisessä päässä sijaitsevan Hietajärven kautta Autiojokeen ja sieltä edelleen Korttajärveen.
Luonetjärven ekologinen tila (2013) on luokiteltu hyväksi. Se on vedenlaadultaan jonkin verran parempi kuin sen alapuoliset Päijänteeseen laskevat järvet: Korttajärvi, Lehesjärvi - Vähäjärvi, Alvajärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Jyväsjärvi.
Hyvästä tilasta huolimatta, järven veden fosforipitoisuus on hitaasti kasvanut 1960-luvulta nykypäivään asti. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä. Alapuolisten järvien tavoin myös Luonetjärvi on kärsinyt alusveden hapenvajauksesta. Luonetjärven veden happamuus eli pH on ollut 1970-luvun lopulla alkaneesta tarkastelujaksosta lähtien keskimäärin hieman päälle 6. Se kuvaa tyypillistä järven happamuusarvoa Keski-Suomessa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Luonetjärvessä esiintyy ainakin kuhaa, haukea, ahventa, kuoretta, madetta, lahnaa ja särkeä. Järveen on myös istutettu kuhaa (1989–2009), siikaa (sekä plankton- että järvisiikaa), kirjolohta (1990-luvulla ja 2000-luvun puolivälin jälkeen), harjuksia (vuonna 1990) ja rapuja (vuosina 1995 ja 1998). Ravut ovat tosin menestyneet huonosti Luonetjärvellä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Luonetjärven uimaranta sijaitsee järven eteläisessä osassa Tervaskadun päässä. Järvellä kulkee myös melontareitti, jonka varrella on laavuja, nuotiopaikkoja sekä wc-tiloja.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
- Jyväskylän kaupunki. (2016). Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
- Keski-Suomen kalatalouskeskus ry. (2010). Leppäveden kalastusalue: Luonetjärven kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011–2015. Urpanen, O.
