Ero sivun ”Majajärvi (35.593.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Majajärvi sijaitsee Majanmaankulman kylän pohjoispuolella ja laskee vetensä Pirttijärven kautta Karhejärven eteläosaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu lähes yksinomaan suosta ja metsästä. Majajärven rannoilla sijaitsee muutamia vapaa-ajan asuntoja. Tampere-Vaasa-rautatie kulkee järven itäpuolitse. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 4 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 169 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Majajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990, 2002 ja 2003. | ||
| + | |||
| + | Majajärven vesi on peruslaadultaan varsin kirkasta, mutta ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on voimakas. Veden happamuustaso on hapahko, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä. Veden sähkönjohtavuus on melko alhainen. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus on vaihdellut pintavedessä 19-30 µg/l ja typpipitoisuus 580-680 µg/l. Valuma-alueelta näyttäisi siten kohdistuvan järveen jonkin verran ravinnekuormitusta. | ||
| + | |||
| + | Happitaloudessa ei ole todettu tutkittuina ajankohtina ongelmia. Aivan kerrosteisuuskausien lopulta ei ole kuitenkaan käytettävissä tutkimustuloksia. Humuksen runsauden ja luonnontasosta kohonneen rehevyystason perusteella on todennäköistä, että hapen kuluminen on melko voimakasta. Toisaalta järven mataluus helpottaa happitilannetta etenkin kesäisin. Alkutalvella 1990 happitilanne oli vielä erittäin hyvä. Joulukuussa 2002 ja toukokuussa 2003 vesimassa oli vain loivasti kerrostunut eli täyskierto oli juuri sekoittanut vesimassan, joten happitilanne oli molempina ajankohtina erinomainen. | ||
| + | |||
| + | Majajärvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella melko hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys ja runsashumuksisuus. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 11.47
Järvi
Nimi: Majajärvi
Järvinumero: 35.593.1.003
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 12,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,9 km1 900 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Majajärvi sijaitsee Majanmaankulman kylän pohjoispuolella ja laskee vetensä Pirttijärven kautta Karhejärven eteläosaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu lähes yksinomaan suosta ja metsästä. Majajärven rannoilla sijaitsee muutamia vapaa-ajan asuntoja. Tampere-Vaasa-rautatie kulkee järven itäpuolitse.
Maksimisyvyys: 4 m
Veden keskiviipymä: 169 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Majajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990, 2002 ja 2003.
Majajärven vesi on peruslaadultaan varsin kirkasta, mutta ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on voimakas. Veden happamuustaso on hapahko, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä. Veden sähkönjohtavuus on melko alhainen.
Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus on vaihdellut pintavedessä 19-30 µg/l ja typpipitoisuus 580-680 µg/l. Valuma-alueelta näyttäisi siten kohdistuvan järveen jonkin verran ravinnekuormitusta.
Happitaloudessa ei ole todettu tutkittuina ajankohtina ongelmia. Aivan kerrosteisuuskausien lopulta ei ole kuitenkaan käytettävissä tutkimustuloksia. Humuksen runsauden ja luonnontasosta kohonneen rehevyystason perusteella on todennäköistä, että hapen kuluminen on melko voimakasta. Toisaalta järven mataluus helpottaa happitilannetta etenkin kesäisin. Alkutalvella 1990 happitilanne oli vielä erittäin hyvä. Joulukuussa 2002 ja toukokuussa 2003 vesimassa oli vain loivasti kerrostunut eli täyskierto oli juuri sekoittanut vesimassan, joten happitilanne oli molempina ajankohtina erinomainen.
Majajärvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella melko hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys ja runsashumuksisuus.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
