Ero sivun ”Köyliönjärvi (34.054.1.001)” versioiden välillä
p (→Nykytila) |
|||
| (14 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Köyliönjärvi sijaitsee Eurajoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 12,4 | + | Köyliönjärvi sijaitsee Eurajoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 12,4 km², keskisyvyys 2,6 metriä ja suurin syvyys 13 metriä. |
| − | Valuma-alue järven luusuassa on 136 | + | Valuma-alue järven luusuassa on 136 km² ja järvisyys 9,2 %. Suurin osavaluma-alue on Ketelinoja, 27 km². |
Saaria on melko vähän, suurin on Kirkkosaari eli Luoto (140 ha). Kaukosaaren (6,5 ha) pohjoispuolella sijaitsee Kirkkokarilla piispa Henrikin muistokivi. | Saaria on melko vähän, suurin on Kirkkosaari eli Luoto (140 ha). Kaukosaaren (6,5 ha) pohjoispuolella sijaitsee Kirkkokarilla piispa Henrikin muistokivi. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Nykytila== | ==Nykytila== | ||
| + | Köyliönjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on ylirehevyyden vuoksi vain välttävä. Sekä hajakuormitus että sisäinen kuormitus on voimakasta. Veden kokonaisfosforipitoisuus on erittäin suuri ja vastaa usein vain huonoa fysikaalis-kemiallista luokkaa. Etenkin kesällä pitoisuudet ovat olleet 2000-luvulla huomattavan suuria. Myös typpeä on hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien huomattavasti ja ne ovat ylireheville vesille ominaisia. | ||
| − | + | Köyliönjärvessä on esiintynyt kesäisin voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Talvisin pohjanläheisessä vedessä esiintyy voimakasta hapen vajausta tai happikatoa. | |
| − | + | Köyliönjärven vedessä on melko runsaasti humusta. Vesi on kesäisin erittäin sameaa, ja näkösyvyys on ollut viime vuosien kesämittaukissa vain 0,3-0,7 m. Veden pH-arvo on usein kesällä poikkeuksellisen korkea, jopa yli 9, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Talvisin pH on selvästi alempi. | |
| − | |||
| − | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus | + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 |
| − | <gallery widths= | + | Päivitetty 13.7.2018 |
| − | Tiedosto: | + | |
| − | Tiedosto: | + | <gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption="Köyliönjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023"> |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto: Köyliönjärvi (34.054.1.001) kokonaisfosfori.jpg|alt= |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto: Köyliönjärvi (34.054.1.001) kokonaistyppi.jpg|alt= |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto: Köyliönjärvi (34.054.1.001) klorofylli.jpg|alt= |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto: Köyliönjärvi (34.054.1.001) näkösyvyys.jpg|alt= |
| + | Tiedosto: Köyliönjärvi (34.054.1.001) happi pinta.jpg|alt= | ||
| + | Tiedosto: Köyliönjärvi (34.054.1.001) happi pohja.jpg|alt= | ||
</gallery> | </gallery> | ||
| − | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus | + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 |
| + | |||
| + | Päivitetty 21.8.2024 | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Ranta- ja ruovikkolinnustoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja ruokokerttunen. Myös rantalehtojen lajisto on monipuolinen. Alueen vakinaiseen pesimälinnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, satakieli, luhtakerttunen, lehtokerttu ja mustapääkerttu ja kultarinta. Varsinkin muuttoaikoina alueella tavataan laulujoutsenia ja kahlaajia kuten liro ja suokukko. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 38: | Rivi 43: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koylionjarvi%285261%29 Ympäristö.fi] | ||
| + | |||
| + | *Uusi-Seppä, N. 2021. [https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-920-5 Lallin laitumilla : Köyliönjärven kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma.] Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. RAPORTTEJA 16 | 2021. 86 s. | ||
Nykyinen versio 21. elokuuta 2024 kello 12.56
Järvi
Nimi: Köyliönjärvi
Järvinumero: 34.054.1.001
Vesistöalue: Köyliönjärven alue (34.054)
Päävesistö: Eurajoki (34)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 242,5 ha
Syvyys: 12,81 m
Keskisyvyys: 2,62 m
Tilavuus: 32 574 400 m³0,0326 km³ <br />32 574 400 000 l <br />
Rantaviiva: 36,79 km36 790 m <br />
Korkeustaso: 40,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Säkylä
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(Yttil%C3%A4n_Otta)-ObsALG-202207270730-62e0bf85653db.png)
Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Yttilän Otta)
27. heinäkuu 2022 07:30
Ei levää
Järven erityispiirteet
Köyliönjärvi sijaitsee Eurajoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 12,4 km², keskisyvyys 2,6 metriä ja suurin syvyys 13 metriä.
Valuma-alue järven luusuassa on 136 km² ja järvisyys 9,2 %. Suurin osavaluma-alue on Ketelinoja, 27 km².
Saaria on melko vähän, suurin on Kirkkosaari eli Luoto (140 ha). Kaukosaaren (6,5 ha) pohjoispuolella sijaitsee Kirkkokarilla piispa Henrikin muistokivi.
Köyliönjärven nykyiseltä asteikolta on havaintoja vuodesta 1970 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+40,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 64 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+41,46 m (toukokuulta1984), alin N60+40,33 m (syyskuulta 1983), joten äärivaihtelu on ollut 113 cm.
Nykytila
Köyliönjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on ylirehevyyden vuoksi vain välttävä. Sekä hajakuormitus että sisäinen kuormitus on voimakasta. Veden kokonaisfosforipitoisuus on erittäin suuri ja vastaa usein vain huonoa fysikaalis-kemiallista luokkaa. Etenkin kesällä pitoisuudet ovat olleet 2000-luvulla huomattavan suuria. Myös typpeä on hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien huomattavasti ja ne ovat ylireheville vesille ominaisia.
Köyliönjärvessä on esiintynyt kesäisin voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Talvisin pohjanläheisessä vedessä esiintyy voimakasta hapen vajausta tai happikatoa.
Köyliönjärven vedessä on melko runsaasti humusta. Vesi on kesäisin erittäin sameaa, ja näkösyvyys on ollut viime vuosien kesämittaukissa vain 0,3-0,7 m. Veden pH-arvo on usein kesällä poikkeuksellisen korkea, jopa yli 9, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Talvisin pH on selvästi alempi.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013
Päivitetty 13.7.2018
- Köyliönjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023
_kokonaisfosfori.jpg)
_kokonaistyppi.jpg)
_klorofylli.jpg)
_n%C3%A4k%C3%B6syvyys.jpg)
_happi_pinta.jpg)
_happi_pohja.jpg)
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 21.8.2024
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ranta- ja ruovikkolinnustoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja ruokokerttunen. Myös rantalehtojen lajisto on monipuolinen. Alueen vakinaiseen pesimälinnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, satakieli, luhtakerttunen, lehtokerttu ja mustapääkerttu ja kultarinta. Varsinkin muuttoaikoina alueella tavataan laulujoutsenia ja kahlaajia kuten liro ja suokukko.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Uusi-Seppä, N. 2021. Lallin laitumilla : Köyliönjärven kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. RAPORTTEJA 16 | 2021. 86 s.
