Ero sivun ”Iidesjärvi (35.214.1.001)” versioiden välillä
p |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Järvi sijaitsee Tampereen keskustan itäpuolella, Nekalan, Viinikan, Järvensivun ja Vuohenojan kaupunginosien keskellä. Järven keskisyvyys on vähän toista metriä ja pituus vajaa kolme kilometriä ja leveimmillään puoli kilometriä. Iidesjärvi saa osan vedestään Alasjärvestä ja Kaukajärvestä ja laskee Viinikanojan kautta Pyhäjärven Viinikanlahteen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 7: | Rivi 8: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Iidesjärvi on Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi. Sen tunnuslaji on naurulokki, joka pesii järvellä 250-700 parin voimin. Järvi rantoineen on monille linnuille edelleen merkittävä levähdys- ja pesimispaikka. (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.) | ||
| + | |||
| + | Iidesjärven runsaimmat vesilinnut ovat sinisorsa, nokikana ja silkkiuikku. Rantakanoista järvellä on tavattu 2000-luvulla liejukana, luhtakana ja luhtahuitti. Näistä liejukana pesii nykyisin vuosittain. Järvellä yksittäisinä pareina tavattavia lajeja ovat muun muassa lapasorsa, haapana, tukkasotka ja punasotka.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.) | ||
| + | |||
| + | Iidesjärven itäpään ympäristössä tavataan satakieltä. Järven tunnusomaisiin lajeihin kuuluu myös rytikerttunen. Muita ruovikoissa ja puskissa eläviä lintuja ovat ruokokerttunen ja pajusirkku.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.) | ||
| + | |||
| + | Järveä ympäröivä ruovikkojen ja pensaikkojen verkosto on ollut tärkeä muuttoaikaan hyönteissyöjälinnuille, kuten elokuussa pajulinnuille ja kertuille. Syksyisin järvellä tavataan lapinkirvisiä. Kalaisana järvenä Iidesjärvi on vetänyt syksyllä puoleensa erityisesti isokoskeloita. Järven itäpään rantaluhdat keräävät yhä edelleen kevätmuutolla joskus kymmeniäkin liroja.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Järven valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusalueita. Sen kaakkoispäässä on lintutorni. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry. Lintupaikkaesittelyjä. WWW-sivu. Luettu 27.5.2014. [http://www.pily.fi/lintupaikat/tampere/iidesjarvi] | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma]] | ||
Nykyinen versio 20. huhtikuuta 2023 kello 12.41
Järvi
Nimi: Iidesjärvi
Järvinumero: 35.214.1.001
Vesistöalue: Viinikanojan valuma-alue (35.214)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 64,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 6,14 km6 140 m <br />
Korkeustaso: 77,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Iidesj%C3%A4rven_luusua-ObsIMG-202206101407-62a326cbbc8f1.png)
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Tampereen keskustan itäpuolella, Nekalan, Viinikan, Järvensivun ja Vuohenojan kaupunginosien keskellä. Järven keskisyvyys on vähän toista metriä ja pituus vajaa kolme kilometriä ja leveimmillään puoli kilometriä. Iidesjärvi saa osan vedestään Alasjärvestä ja Kaukajärvestä ja laskee Viinikanojan kautta Pyhäjärven Viinikanlahteen.
Nykytila ja suojelu
Järvi kuuluu valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, jota hallinnoi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iidesjärvi on Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi. Sen tunnuslaji on naurulokki, joka pesii järvellä 250-700 parin voimin. Järvi rantoineen on monille linnuille edelleen merkittävä levähdys- ja pesimispaikka. (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Iidesjärven runsaimmat vesilinnut ovat sinisorsa, nokikana ja silkkiuikku. Rantakanoista järvellä on tavattu 2000-luvulla liejukana, luhtakana ja luhtahuitti. Näistä liejukana pesii nykyisin vuosittain. Järvellä yksittäisinä pareina tavattavia lajeja ovat muun muassa lapasorsa, haapana, tukkasotka ja punasotka.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Iidesjärven itäpään ympäristössä tavataan satakieltä. Järven tunnusomaisiin lajeihin kuuluu myös rytikerttunen. Muita ruovikoissa ja puskissa eläviä lintuja ovat ruokokerttunen ja pajusirkku.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Järveä ympäröivä ruovikkojen ja pensaikkojen verkosto on ollut tärkeä muuttoaikaan hyönteissyöjälinnuille, kuten elokuussa pajulinnuille ja kertuille. Syksyisin järvellä tavataan lapinkirvisiä. Kalaisana järvenä Iidesjärvi on vetänyt syksyllä puoleensa erityisesti isokoskeloita. Järven itäpään rantaluhdat keräävät yhä edelleen kevätmuutolla joskus kymmeniäkin liroja.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusalueita. Sen kaakkoispäässä on lintutorni.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry. Lintupaikkaesittelyjä. WWW-sivu. Luettu 27.5.2014. [1]
