Ero sivun ”Kanteleenjärvi (18.036.1.001)” versioiden välillä
p |
|||
| (9 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärvi sijaitsee Kanteleen kylän läheisyydessä Pukkilan kunnan itäosissa. Vesistöalueeltaan järvi kuuluu Kanteleenjärven valuma-alueeseen ja päävesistöltään Porvoonjokeen. Kanteleenjärvi on pieni, pyöreä ja matala järvi. Pinta-alaltaan järvi on noin 58 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on noin 3,4 kilometriä. Järven keskisyvyys on vain noin 0,8 metriä. Kanteleenjärvi sijaitsee alavan peltoalueen keskellä ja sen poikki kulkee Porvoonjoki. Porvoonjoen tulviessa Kanteleenjärven lähipelloille muodostuu laajoja tulva-alueita. | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärvi kuuluu Etelä-Suomen merkittävimpiin lintujärviin. Siellä esiintyy runsaasti kosteikoissa viihtyviä lintulajeja. Keväisin järvellä lepäävät tuhannet muuttolinnut. | ||
| + | |||
| + | ==Kunnostus== | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärvi oli aikoinaan ruohottunut runsaasti ja se oli kasvaa umpeen. Kunnostustoimilla estettiin järven umpeenkasvu ja säilytettiin sen linnustollinen arvo. Ennen kunnostustoimia alueen kasvillisuus ja pesimälinnusto kartoitettiin, samoin kuin kunnostuksen jälkeen. Kunnostustöiden ansiosta pesimälinnuston suojelupistearvo nousi keskimäärin 39 prosenttia. | ||
| + | |||
| + | Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri suunnitteli järven kunnostuksen. Kunnostusta oli toteuttamassa Uudenmaan ympäristökeskus, joka on nykyään osa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Myös Euroopan aluekehitysrahasto rahoitti kunnostushanketta. | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärven kunnostustoimet toteutettiin pääosin vuosina 1999–2002. Vuonna 2000 sekä 2002 järven vedenpintaa nostettiin 20 senttimetriä molemmilla kerroilla. Näin järven vedenpinta nousi 0,4 metristä 0,8 metriin. Myös järven rantapensaikkoja raivattiin. Vuoden 2006 viimeistelyhankkeeseen kunnostettiin lisäksi järven eteläpään allikoita ja avattiin pienimuotoisia uomastoja. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Järvellä on Kanteleenjärvi niminen Natura 2000-luonnonsuojelualue. Se on myös yksityinen luonnonsuojelualue,YSA 201071 ja kuuluu valtakunnalliseen | + | |
| + | Kanteleenjärven vedenväri on erittäin ruskeaa (väriluku 139) ja veden happamuus neutraali pH:n ollessa 6,7. Järvi on ylirehevä ja kokonaisfosforinmäärä on 158 µg/l. Kanteleenjärven noin 2000 hehtaarin valuma-alueesta on noin 36 prosenttia peltoa, joten järven kuormitus on lähinnä maatalouden hajakuormitusta. | ||
| + | |||
| + | Järvellä on Kanteleenjärvi niminen Natura 2000-luonnonsuojelualue. Se on myös yksityinen luonnonsuojelualue,YSA 201071 ja kuuluu [[valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma|valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan]], LVO 010017. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | '''Linnut''' | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärvi on luokiteltavissa kansainvälisesti merkittäväksi lintujärveksi ja se on merkittävä erityisesti lintudirektiivin lajien kannalta. Kanteleenjärvi on erittäin arvokas niin pesimälajistoltaan kuin myös muutonaikaisena levähdysjärvenä. Kunnostuksien myötä järven linnusto on kokonaisuudessaan monipuolistunut. | ||
| + | |||
| + | Lintulaskennoissa Kanteleenjärvellä on tavattu kaiken kaikkiaan yli 50 pesivää lintulajia. Vuosittainen pesivien lajien määrä on ollut 34–40. Järvellä pesii naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunnat, jotka ovat erityisesti hyötyneet järven kunnostamisesta. Lintudirektiivin lajeista alueella tavataan kalatiiraa, kaulushaikaraa, kurkea, laulujoutsenta, liroa, luhtahuittia, luhtakanaa, mustakurkku-uikkua, niittysuohaukkaa, peltosirkkua, pikkujoutsenta, ruisrääkkää, ruskosuohaukkaa, sinisuohaukkaa, suokukkoa, suopöllöä ja uiveloa. Muita lajeja ovat lisäksi mm. nokikana, silkkiuikku, rastaskerttunen, lapasorsa, punasotka, haapana, rantasipi, tukkasotka, valkoviklo ja taivaanvuohi. | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärvi kuuluu arktisten lintujen muuttoreitin merkittävimpiin levähdyspaikkoihin. Järvi ja sen tulva-alueet ovat merkittävä levähdys- ja ruokailupaikka joutsenille, hanhille, puolisukeltajasorsille ja kahlaajille. Säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja ovat mm. härkälintu, harmaahaikara, harmaasorsa, heinätavi, jänkäkurppa, jouhisorsa, metsähanhi, nuolihaukka, pikkulokki, punajalkaviklo ja tuulihaukka. | ||
| + | |||
| + | '''Kasvisto''' | ||
| + | |||
| + | Kunnostuksen avulla Kanteleenjärven umpeenkasvu saatiin torjuttua ja kokonaisuudessaan järven kasvillisuus on vähentynyt. Aikaisempaan verrattuna järven avovesialueen uposkasvillisuus ja sen reunaosien ilmaversoiskasvillisuus on vähentynyt merkittävästi. Kasvillisuudessa on tapahtunut myös muita muutoksia ja kasvien lajimäärä on pudonnut jonkin verran. Kanteleenjärven rannoilla kasvaa leveät luhta- ja niittyvyöhykkeet. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Kanteleenjärvi on tärkeä virkistyskäyttökohde. Lintuja voi tarkkailla järven itäpuolella Holmanmäen juurella sijaitsevasta lintutornista sekä länsirannan vanhan meijerin ladon nurkalta, josta avautuu näkymä yli järven. Kuumimmillaan lintusesonki on huhtikuussa ja toukokuussa, mutta lintuhavaintoja voi tehdä myös syysmuuton aikoihin. Syksyllä Kanteleenjärvi on myös suosittu sorsastuspaikka. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| Rivi 18: | Rivi 47: | ||
|- align="center" style="font-size: 90%;" | |- align="center" style="font-size: 90%;" | ||
| colspan="1" | | | colspan="1" | | ||
| + | [[Iilijärvi (18.072.1.001)|Iilijärvi]] | | ||
[[Kanteleenjärvi (18.036.1.001)|Kanteleenjärvi]] | | [[Kanteleenjärvi (18.036.1.001)|Kanteleenjärvi]] | | ||
[[Kokkusa (18.022.1.002)|Kokkusa]] | | [[Kokkusa (18.022.1.002)|Kokkusa]] | | ||
| − | [[Savijärvi (18.072.1.002)|Savijärvi]] | + | [[Savijärvi (18.072.1.002)|Savijärvi]] |
| − | |||
|} | |} | ||
| + | |||
| + | *Lammi, E. 2006. [https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-2502-0 Kunnostustöiden vaikutus Pukkilan Kanteleenjärven kasvillisuuteen ja linnustoon.] Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7/2006. 51 s. | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Natura 2000 -alue]] | ||
| + | [[Luokka:Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma]] | ||
Nykyinen versio 20. huhtikuuta 2023 kello 10.19
Järvi
Nimi: Kanteleenjärvi
Järvinumero: 18.036.1.001
Vesistöalue: Kanteleenjärven valuma-alue (18.036)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 57,64 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,41 km3 410 m <br />
Korkeustaso: 44,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pukkila
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kanteleenjärvi sijaitsee Kanteleen kylän läheisyydessä Pukkilan kunnan itäosissa. Vesistöalueeltaan järvi kuuluu Kanteleenjärven valuma-alueeseen ja päävesistöltään Porvoonjokeen. Kanteleenjärvi on pieni, pyöreä ja matala järvi. Pinta-alaltaan järvi on noin 58 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on noin 3,4 kilometriä. Järven keskisyvyys on vain noin 0,8 metriä. Kanteleenjärvi sijaitsee alavan peltoalueen keskellä ja sen poikki kulkee Porvoonjoki. Porvoonjoen tulviessa Kanteleenjärven lähipelloille muodostuu laajoja tulva-alueita.
Kanteleenjärvi kuuluu Etelä-Suomen merkittävimpiin lintujärviin. Siellä esiintyy runsaasti kosteikoissa viihtyviä lintulajeja. Keväisin järvellä lepäävät tuhannet muuttolinnut.
Kunnostus
Kanteleenjärvi oli aikoinaan ruohottunut runsaasti ja se oli kasvaa umpeen. Kunnostustoimilla estettiin järven umpeenkasvu ja säilytettiin sen linnustollinen arvo. Ennen kunnostustoimia alueen kasvillisuus ja pesimälinnusto kartoitettiin, samoin kuin kunnostuksen jälkeen. Kunnostustöiden ansiosta pesimälinnuston suojelupistearvo nousi keskimäärin 39 prosenttia.
Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri suunnitteli järven kunnostuksen. Kunnostusta oli toteuttamassa Uudenmaan ympäristökeskus, joka on nykyään osa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Myös Euroopan aluekehitysrahasto rahoitti kunnostushanketta.
Kanteleenjärven kunnostustoimet toteutettiin pääosin vuosina 1999–2002. Vuonna 2000 sekä 2002 järven vedenpintaa nostettiin 20 senttimetriä molemmilla kerroilla. Näin järven vedenpinta nousi 0,4 metristä 0,8 metriin. Myös järven rantapensaikkoja raivattiin. Vuoden 2006 viimeistelyhankkeeseen kunnostettiin lisäksi järven eteläpään allikoita ja avattiin pienimuotoisia uomastoja.
Nykytila ja suojelu
Kanteleenjärven vedenväri on erittäin ruskeaa (väriluku 139) ja veden happamuus neutraali pH:n ollessa 6,7. Järvi on ylirehevä ja kokonaisfosforinmäärä on 158 µg/l. Kanteleenjärven noin 2000 hehtaarin valuma-alueesta on noin 36 prosenttia peltoa, joten järven kuormitus on lähinnä maatalouden hajakuormitusta.
Järvellä on Kanteleenjärvi niminen Natura 2000-luonnonsuojelualue. Se on myös yksityinen luonnonsuojelualue,YSA 201071 ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, LVO 010017.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Linnut
Kanteleenjärvi on luokiteltavissa kansainvälisesti merkittäväksi lintujärveksi ja se on merkittävä erityisesti lintudirektiivin lajien kannalta. Kanteleenjärvi on erittäin arvokas niin pesimälajistoltaan kuin myös muutonaikaisena levähdysjärvenä. Kunnostuksien myötä järven linnusto on kokonaisuudessaan monipuolistunut.
Lintulaskennoissa Kanteleenjärvellä on tavattu kaiken kaikkiaan yli 50 pesivää lintulajia. Vuosittainen pesivien lajien määrä on ollut 34–40. Järvellä pesii naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunnat, jotka ovat erityisesti hyötyneet järven kunnostamisesta. Lintudirektiivin lajeista alueella tavataan kalatiiraa, kaulushaikaraa, kurkea, laulujoutsenta, liroa, luhtahuittia, luhtakanaa, mustakurkku-uikkua, niittysuohaukkaa, peltosirkkua, pikkujoutsenta, ruisrääkkää, ruskosuohaukkaa, sinisuohaukkaa, suokukkoa, suopöllöä ja uiveloa. Muita lajeja ovat lisäksi mm. nokikana, silkkiuikku, rastaskerttunen, lapasorsa, punasotka, haapana, rantasipi, tukkasotka, valkoviklo ja taivaanvuohi.
Kanteleenjärvi kuuluu arktisten lintujen muuttoreitin merkittävimpiin levähdyspaikkoihin. Järvi ja sen tulva-alueet ovat merkittävä levähdys- ja ruokailupaikka joutsenille, hanhille, puolisukeltajasorsille ja kahlaajille. Säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja ovat mm. härkälintu, harmaahaikara, harmaasorsa, heinätavi, jänkäkurppa, jouhisorsa, metsähanhi, nuolihaukka, pikkulokki, punajalkaviklo ja tuulihaukka.
Kasvisto
Kunnostuksen avulla Kanteleenjärven umpeenkasvu saatiin torjuttua ja kokonaisuudessaan järven kasvillisuus on vähentynyt. Aikaisempaan verrattuna järven avovesialueen uposkasvillisuus ja sen reunaosien ilmaversoiskasvillisuus on vähentynyt merkittävästi. Kasvillisuudessa on tapahtunut myös muita muutoksia ja kasvien lajimäärä on pudonnut jonkin verran. Kanteleenjärven rannoilla kasvaa leveät luhta- ja niittyvyöhykkeet.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kanteleenjärvi on tärkeä virkistyskäyttökohde. Lintuja voi tarkkailla järven itäpuolella Holmanmäen juurella sijaitsevasta lintutornista sekä länsirannan vanhan meijerin ladon nurkalta, josta avautuu näkymä yli järven. Kuumimmillaan lintusesonki on huhtikuussa ja toukokuussa, mutta lintuhavaintoja voi tehdä myös syysmuuton aikoihin. Syksyllä Kanteleenjärvi on myös suosittu sorsastuspaikka.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
| Pukkilan pinta-alaltaan vähintään hehtaarin laajuiset järvet | ||
- Lammi, E. 2006. Kunnostustöiden vaikutus Pukkilan Kanteleenjärven kasvillisuuteen ja linnustoon. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7/2006. 51 s.
