Tarjanne (35.411.1.001)

695 133 000 m³ <br />0,695 km³ <br />695 133 000 000 l <br />

243 180 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Tarjanne
• Järvinumero: 35.411.1.001
• Vesistöalue: Tarjanneveden lähialue (35.411)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 5 487,17 ha
• Syvyys: 67,78 m
• Keskisyvyys: 12,66 m
• Tilavuus: 695 133 000 m³0,695 km³ <br />695 133 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 243,18 km243 180 m <br />
• Korkeustaso: 96,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Mänttä-Vilppula
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Tarjanne (35.411.1.001)/­Pöyrynsaari

Heinäkuinen auringonlasku...

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Tarjannevesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 54,9 km² ja se on Suomen 74. suurin järvi. Keskisyvyys on 12,7 metriä ja suurin syvyys 68 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 3193 km² ja järvisyys 11,4 %. Pääosa tulovirtaamasta virtaa järveen Visuvedestä Kaivoskannan kanavan ja Pusunvuolteen kautta. Järven pohjoispäähän laskee Pihlajaveden reitti, 697 km².

Suurin saari on Siperia, 207 ha. Sitä huomattavasti suurempi on Salonsaari (490 ha), jonka molemmin puolin Tarjanteen vedet virtaavat Ruoveteen. Päävirtaus tapahtuu saaren länsipuolitse Syvinkisalmen kautta.

Yhdessä Vaskivesi-Visuveden, Ruoveden ja Palovesi-Jäminginselän kanssa Tarjannevesi muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden.

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Kaivoskannan asteikolta vuodesta 1864 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,11 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 104 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+98,28 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,37 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 291 cm.

Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden ääripäät) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.

Tarjanneveden ja Ruoveden vedenkorkeusero on niin pieni, ettei purkautumiskäyrää Syvinkisalmeen ole voitu muodostaa. Keskivirtaama on valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioiden 29 m3/s.

Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kaivoskannan vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1967 lähtien. Havainnot tehdään joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,2 ja elokuussa 17,3 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Visuveden Kaivoskannan kanavalla. Havaintoja puuttuu muutamilta vuosilta etenkin 1900-1910 -luvuilta. Kaikista havainnoista ei ole varmuutta koskevatko ne Visuvettä vai Tarjannetta. Varhaisin jäätyminen on ollut 1. marraskuuta vuonna 1888, myöhäisin 29. tammikuuta 2008. Talvella 1929–1930 jäätyminen oli tapahtunut 28. tammikuuta, joten se ennätys kesti liki 80 vuotta. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta (1925, 2007) ja 24. toukokuuta (1927, 1941).

Nykytila ja suojelu

Tarjanne on suuri humusjärvi, jonka ekologinen luokka on hyvä. Pääaltaalla Sammalistonsaaren lähellä fosforipitoisuus on pysynyt reilusti hyvästä vedenlaadusta kertovan maksimipitoisuuden alapuolella vuosien 1990-2014 aikana. Myöskään klorofyllipitoisuus ei ole noussut tavoitearvon yli lukuun ottamatta yhtä vuotta. Visuveden lähellä vesi on hieman rehevämpää kuin pääaltaalla, mutta vedenlaatu on silti hyvä. Sen sijaan Pohjaslahden Myllylahden vesi on selvästi rehevämpää ja sekä klorofyllin että fosforin pitoisuudet ovat ylittäneet tavoitearvot useasti. Myllylahden vedenvaihtuvuus riippuu täysin siitä, kuinka paljon vettä virtaa Vehkajärvestä. Myllylahdella esiintyy happikatoa (0 mg/l) pohjanläheisessä vedessä loppukesällä. Suojaisella alueella veden sekoittuminen on vähäistä ja veden vaihtuminen hidasta kesän pienten valumien takia. Sen sijaan pääaltaalla koko vesipatsaan happitilanne on hyvä ympäri vuoden. Tarjannessa suoritettiin vuonna 2012 koekalastuksia. Ahvenista mitattu elohopeapitoisuus ylitti suositusarvon, minkä takia järven kemiallinen tila on hyvää huonompi.

Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Tarjannen Myllylahdella, Visuveden lähellä sekä pääaltaalla kasvukauden aikana v. 1990-2014. Tarjanne on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l.

Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Tarjannen Myllylahdella, Visuveden lähellä sekä pääaltaalla kasvukauden aikana v. 1990-2014. Tarjanne on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaa-dun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l.

Aiheesta muualla

• Kuvia
• Wikipedia: Tarjannevesi
• Natura 2000 -verkosto: Tarjannevesi