Ero sivun ”Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 7. maaliskuuta 2013 kello 15.23

Iso-Pyhäntä on iso järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso-Pyhäntä
Järvinumero: 59.482.1.001
Vesistöalue: Iso-Pyhännän alue (59.482)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 156,4 ha
Syvyys: 32 m
Keskisyvyys: 7,17 m
Tilavuus: 82 884 000 m³0,0829 km³ <br />82 884 000 000 l <br />
Rantaviiva: 56,29 km56 290 m <br />
Korkeustaso: 149,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ristijärvi (kunta)
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)/Kyrönniemi

13. heinäkuu 2022 19:41

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iso-Pyhäntä sijaitsee Ristijärven kunnassa, Kainuussa. Se on osa Oulujoen vesistöä ja sen Hyrynsalmen reittiä.

Järven pinta-ala on 11,6 km2. Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen. Suurin saari on Lamposaari (6 ha).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Hiisijoen-Möttösjoen alue, 376 km2.

Iso-Pyhännän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961. Järvi on voimakkaasti säännöstelty. Keskivedenkorkeus on koko jaksolla ollut N60+148,73 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 367 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+149,75 m (kesäkuussa 1967) ja alin N60+145,36 m (huhtikuussa 1965), joten äärivaihtelu on ollut 439 cm.

Iso-Pyhäntää säännöstellään Pyhännänkosken voimalaitoksella, joka valmistui vuonna 1957. Keskivirtaama on kaudella 1957-2011 ollut 6,2 m3/s, keskiylivirtaama 45 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun Hiisijärveä yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi.

Vahingot eivät rajoittuneet pelkästään Hiisijärveen, sillä vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja niin myös Iso-Pyhännän pinta vajosi. Nykyinen Iso-Pyhäntä on noin 7 metriä entistä alempana ja puolta pienempi.

Aiheesta muualla

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Iso-Pyhäntä sijaitsee [[Ristijärvi (kunta)|Ristijärvellä]], [[Kainuun maakunta|Kainuussa]]. Se on osa [[Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöä]] ja sen Hyrynsalmen reittiä.
+Iso-Pyhäntä sijaitsee [[Ristijärvi (kunta)|Ristijärven kunnassa]], [[Kainuun maakunta|Kainuussa]]. Se on osa [[Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöä]] ja sen Hyrynsalmen reittiä.
 Järven pinta-ala on 11,6 km2. Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen. Suurin saari on Lamposaari (6 ha).
@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 ==Tarut ja tositarinat==
-Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun [[Hiisijärvi (59.484.1.001)|Hiisijärveä]] yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. Vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja lopulta Iso-Pyhännän pinta vajosi 7 metriä entistä tasoa alemmaksi. Samalla järven ala pieneni noin puoleen.
+Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun [[Hiisijärvi (59.484.1.001)|Hiisijärveä]] yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi.
+Vahingot eivät rajoittuneet pelkästään Hiisijärveen, sillä vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja niin myös Iso-Pyhännän pinta vajosi. Nykyinen Iso-Pyhäntä on noin 7 metriä entistä alempana ja puolta pienempi.
 ==Aiheesta muualla==