Ero sivun ”Pieni-Varpanen (04.267.1.008)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | + | Pieni-Varpasen pohja on vaihtelevasti hiekkaista tai kivikkkoista. Syvemmällä voi olla myös mutaliejua. Rannat ovat pääasiassa loivapiirteisiä. | |
| + | Lähivaluma-alueen ympäristö koostuu tuoreesta kangasmetsästä ja puustoisista, ojitetuista soista. Rannalla tai sen läheisyydessä on joitakin peltomaa-alueita sekä muutamia asuntoja ja kesämökkejä.(Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | + | Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen tekemien havaintojen mukaan järvi on tummavetinen ja rehevä humusjärvi. Turvesuot ovat aiheuttaneet kuormisusta ja mm. petokaloissa on esiintynyt korkeita elohopeapitoisuuksia. | |
| + | Happitilanne on ollut erinomainen tai välttävä ja pH-arvoltaan Pieni-Varpanen on lievästi hapan. (Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, 2001) | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Pieni-Varpasen kasvillisuus on melko runsasta ja ranta-asukkaiden mukaan turvetuotantoalueet kuormittavat ja rehevöittävät pistemäisesti vesistöä entisestään. Yleisimpiä kasveja ovat kellluslehtisistä kasveista ulpukka ja pohjanlumme. Myös pohjalehtistä kasvillisuutta on havaittu mutta näiden kasvustot ovat melko pieniä. Irtokelluvista lajeista isovesiherneellä on suurin osuus. Järven eteläosissa on havaittu myös harvaa vesisammalkasvustoa. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | ||
| + | Vuonna 2001 Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen tekemän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Pieni-Varpasen saalislajeihin kuuluvat yleisimmät järvikalat sekä erikseen istutettuina rapu ja kuha. (Pohjois-Savon kalatalouskeskus, 2001) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | Pohjois-Savon kalatalouskeskus, 2001. Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II. www-julkaisu. http://www.ahven.net/ksuunnitelmat/33.pdf. Päivitetty 26.02.2001. Luettu 24.7.2014. | ||
| + | |||
| + | Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjän | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2014 kello 14.38
Järvi
Nimi: Pieni-Varpanen
Järvinumero: 04.267.1.008
Vesistöalue: Litmasenjoen valuma-alue (04.267)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 156,05 ha
Syvyys: 7,8 m
Keskisyvyys: 1,84 m
Tilavuus: 2 869 140 m³0,00287 km³ <br />2 869 140 000 l <br />
Rantaviiva: 13,82 km13 820 m <br />
Korkeustaso: 132 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Suonenjoki
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pieni-Varpasen pohja on vaihtelevasti hiekkaista tai kivikkkoista. Syvemmällä voi olla myös mutaliejua. Rannat ovat pääasiassa loivapiirteisiä. Lähivaluma-alueen ympäristö koostuu tuoreesta kangasmetsästä ja puustoisista, ojitetuista soista. Rannalla tai sen läheisyydessä on joitakin peltomaa-alueita sekä muutamia asuntoja ja kesämökkejä.(Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Nykytila ja suojelu
Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen tekemien havaintojen mukaan järvi on tummavetinen ja rehevä humusjärvi. Turvesuot ovat aiheuttaneet kuormisusta ja mm. petokaloissa on esiintynyt korkeita elohopeapitoisuuksia. Happitilanne on ollut erinomainen tai välttävä ja pH-arvoltaan Pieni-Varpanen on lievästi hapan. (Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, 2001)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pieni-Varpasen kasvillisuus on melko runsasta ja ranta-asukkaiden mukaan turvetuotantoalueet kuormittavat ja rehevöittävät pistemäisesti vesistöä entisestään. Yleisimpiä kasveja ovat kellluslehtisistä kasveista ulpukka ja pohjanlumme. Myös pohjalehtistä kasvillisuutta on havaittu mutta näiden kasvustot ovat melko pieniä. Irtokelluvista lajeista isovesiherneellä on suurin osuus. Järven eteläosissa on havaittu myös harvaa vesisammalkasvustoa. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Vuonna 2001 Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen tekemän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Pieni-Varpasen saalislajeihin kuuluvat yleisimmät järvikalat sekä erikseen istutettuina rapu ja kuha. (Pohjois-Savon kalatalouskeskus, 2001)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lähteet
Pohjois-Savon kalatalouskeskus, 2001. Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II. www-julkaisu. http://www.ahven.net/ksuunnitelmat/33.pdf. Päivitetty 26.02.2001. Luettu 24.7.2014.
Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjän
