Ero sivun ”Ahmasvesi (82.064.1.002)” versioiden välillä
| (28 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | ==Järven erityispiirteet | + | ==Järven erityispiirteet== |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Ahmasvesi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Ahmasveden vedenlaatua seurataan nykyisin kuuden vuoden välein järven pohjoisosan havaintopaikasta. Kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hieman 1970-luvun jälkeen, mutta arvot ovat alkaneet taas laskea. Kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus vaihtelee ja on yleensä moninkertainen kesäpitoisuuksiin verrattuna. Nykyinen kokonaisfosforitaso vastaa hyvää ja typpitaso tyydyttävää luokkaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut, mutta sen nykytaso vastaa erinomaista luokkaa. | ||
| + | |||
| + | Ahmasveden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä on esiintynyt pintavedessä. Talvisin etenkin alusvedessä esiintyy hapen vajausta, ja happi on kulunut pohjan lähellä hyvin vähiin tai loppuun joinakin talvina seurantapaikalla. | ||
| + | |||
| + | Etenkin kesäkauden näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti 1970-luvun lopulta lähtien, ja pienimmät kesäarvot on mitattu 2010-luvulla. Veden sameus on vastaavasti kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut edelleen 2010-luvulla kesäisin korkeahko (7,5-7,8), mutta aiemmin on mitattu selvästi suurempiakin pH-arvoja. Murtoveden pääsy Ahmasveteen vaikuttaa veden suolapitoisuuksiin. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013 | ||
| + | |||
| + | Päivitetty 18.9.2018 | ||
| + | |||
| + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Ahmasveden vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2024"> | ||
| + | Tiedosto: Ahmasvesi (82.064.1.002) kokonaisfosfori.png|alt= | ||
| + | Tiedosto: Ahmasvesi (82.064.1.002) kokonaistyppi.png|alt= | ||
| + | Tiedosto: Ahmasvesi (82.064.1.002) klorofylli.png|alt= | ||
| + | Tiedosto: Ahmasvesi (82.064.1.002) näkösyvyys.png|alt= | ||
| + | Tiedosto: Ahmasvesi (82.064.1.002) happi pinta.png|alt= | ||
| + | Tiedosto: Ahmasvesi (82.064.1.002) happi pohja.png|alt= | ||
| + | </gallery> | ||
| + | |||
| + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015 | ||
| + | |||
| + | Päivitetty 16.8.2024 | ||
| + | |||
Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry. | Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järveltä on saatu mm. karppi verkosta. | Järveltä on saatu mm. karppi verkosta. | ||
| + | Saukko pesi 2021 kesällä Karpanrannalla. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Ahmasvesi ja sen ranta-alueet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan suosittu kesänvietto järvi kesämökkeineen. Alkuperin rannat ovat olleet isojen maatalojen omistuksessa ja toki osa on edelleenkin. Järven rannoille on teitä usealta eri suunnalta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 16. elokuuta 2024 kello 13.51
Järvi
Nimi: Ahmasvesi
Järvinumero: 82.064.1.002
Vesistöalue: Raumanojan valuma-alue (82.064)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Perustiedot
Pinta-ala: 264,47 ha
Syvyys: 6,59 m
Keskisyvyys: 1,88 m
Tilavuus: 4 976 820 m³0,00498 km³ <br />4 976 820 000 l <br />
Rantaviiva: 15,95 km15 950 m <br />
Korkeustaso: 0,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Uusikaupunki, Vehmaa (kunta)
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Ahmasvesi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Ahmasveden vedenlaatua seurataan nykyisin kuuden vuoden välein järven pohjoisosan havaintopaikasta. Kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hieman 1970-luvun jälkeen, mutta arvot ovat alkaneet taas laskea. Kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus vaihtelee ja on yleensä moninkertainen kesäpitoisuuksiin verrattuna. Nykyinen kokonaisfosforitaso vastaa hyvää ja typpitaso tyydyttävää luokkaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut, mutta sen nykytaso vastaa erinomaista luokkaa.
Ahmasveden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä on esiintynyt pintavedessä. Talvisin etenkin alusvedessä esiintyy hapen vajausta, ja happi on kulunut pohjan lähellä hyvin vähiin tai loppuun joinakin talvina seurantapaikalla.
Etenkin kesäkauden näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti 1970-luvun lopulta lähtien, ja pienimmät kesäarvot on mitattu 2010-luvulla. Veden sameus on vastaavasti kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut edelleen 2010-luvulla kesäisin korkeahko (7,5-7,8), mutta aiemmin on mitattu selvästi suurempiakin pH-arvoja. Murtoveden pääsy Ahmasveteen vaikuttaa veden suolapitoisuuksiin.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013
Päivitetty 18.9.2018
- Ahmasveden vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2024
_kokonaisfosfori.png)
_kokonaistyppi.png)
_klorofylli.png)
_n%C3%A4k%C3%B6syvyys.png)
_happi_pinta.png)
_happi_pohja.png)
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015
Päivitetty 16.8.2024
Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveltä on saatu mm. karppi verkosta. Saukko pesi 2021 kesällä Karpanrannalla.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ahmasvesi ja sen ranta-alueet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan suosittu kesänvietto järvi kesämökkeineen. Alkuperin rannat ovat olleet isojen maatalojen omistuksessa ja toki osa on edelleenkin. Järven rannoille on teitä usealta eri suunnalta.
