Ero sivun ”Ylänne (14.929.1.006)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Historia== | ==Historia== | ||
| + | |||
| + | Maanomistuksista alettiin 1500-luvun alussa hankkia kirjallisia todistuksia, joilla maa taattiin talonpoikien perintöomaisuudeksi. Talolliset olivat ylivoimaisesti suurin yhteiskuntaluokka 1800-luvun lopulla ja pitkälti vielä 1900-luvulle. Kaskiviljely oli yleisin viljelymuoto aina 1800-luvun alkuun saakka.Isojaon jälkeen peltoviljely yleistyi ja kaskiviljelystä luovuttiin 1900-luvun alkupuolella. | ||
Maantiet muodostuivat vähitellen tallattujen polkujen ja kärryteiden paikalle tärkeiden kohteiden välille. Vuosisadan vaihteessa puhuttiin ”Kangasniemen maantiestä” ja se oli valtatie kaupungin ja kirkonkylän välillä. Peltojen ja pihojen kohdalla oli pitkiä kujia ja niiden molemmin puolin särentä- tai riukuaitaa. Portteja ja veräjiä oli pellon ja metsän rajalla. Maantieverkosto oli vielä ennen toista maailmansotaa melko harva ja puutteellinen. Vuoden 1930 jälkeen kun autoja alkoi ilmaantua, alkoi teiden kunnostaminen nopeasti. Maanteitä parempia olivat talvitiet. | Maantiet muodostuivat vähitellen tallattujen polkujen ja kärryteiden paikalle tärkeiden kohteiden välille. Vuosisadan vaihteessa puhuttiin ”Kangasniemen maantiestä” ja se oli valtatie kaupungin ja kirkonkylän välillä. Peltojen ja pihojen kohdalla oli pitkiä kujia ja niiden molemmin puolin särentä- tai riukuaitaa. Portteja ja veräjiä oli pellon ja metsän rajalla. Maantieverkosto oli vielä ennen toista maailmansotaa melko harva ja puutteellinen. Vuoden 1930 jälkeen kun autoja alkoi ilmaantua, alkoi teiden kunnostaminen nopeasti. Maanteitä parempia olivat talvitiet. | ||
Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille. | Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille. | ||
| + | Lähde: Mikkelin kaupunki | ||
=Muinaisjäännös= | =Muinaisjäännös= | ||
Esihistoriallinen suojelukohde ja kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka, on Ylänne järven keskivaiheilla länsirannalla. | Esihistoriallinen suojelukohde ja kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka, on Ylänne järven keskivaiheilla länsirannalla. | ||
| + | Lähde: Mikkelin kaupunki | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 21: | Rivi 25: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 20. toukokuuta 2013 kello 18.17
Järvi
Nimi: Ylänne
Järvinumero: 14.929.1.006
Vesistöalue: Korpijoen valuma-alue (14.929)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 347,07 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 31,73 km31 730 m <br />
Korkeustaso: 108,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Historia
Maanomistuksista alettiin 1500-luvun alussa hankkia kirjallisia todistuksia, joilla maa taattiin talonpoikien perintöomaisuudeksi. Talolliset olivat ylivoimaisesti suurin yhteiskuntaluokka 1800-luvun lopulla ja pitkälti vielä 1900-luvulle. Kaskiviljely oli yleisin viljelymuoto aina 1800-luvun alkuun saakka.Isojaon jälkeen peltoviljely yleistyi ja kaskiviljelystä luovuttiin 1900-luvun alkupuolella.
Maantiet muodostuivat vähitellen tallattujen polkujen ja kärryteiden paikalle tärkeiden kohteiden välille. Vuosisadan vaihteessa puhuttiin ”Kangasniemen maantiestä” ja se oli valtatie kaupungin ja kirkonkylän välillä. Peltojen ja pihojen kohdalla oli pitkiä kujia ja niiden molemmin puolin särentä- tai riukuaitaa. Portteja ja veräjiä oli pellon ja metsän rajalla. Maantieverkosto oli vielä ennen toista maailmansotaa melko harva ja puutteellinen. Vuoden 1930 jälkeen kun autoja alkoi ilmaantua, alkoi teiden kunnostaminen nopeasti. Maanteitä parempia olivat talvitiet.
Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille. Lähde: Mikkelin kaupunki
Muinaisjäännös
Esihistoriallinen suojelukohde ja kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka, on Ylänne järven keskivaiheilla länsirannalla. Lähde: Mikkelin kaupunki
Nykytila ja suojelu
Mikkelin Korpijärven, Verijärven, Hirvijärven, Ylänteen ym. rantaosayleiskaava (KV 10.3.2008) Kaava-alue käsittää Otavan ja Rantakylän yleiskaava-alueiden pohjoispuoleiset vesistöt. Pohjoisraja kulkee linjalla Rahikaisenkyläntie- Heilanmäki- Hongistontie. Alueesta suurin osa on tuoreita kankaita (46 %) tai lehtoja ja lehtomaisia kankaita (27 %). Alueen suot ovat enimmäkseen ojitettuja.
Uhanalaisia kasvilajeja ei alueella esiinny. Alueen nisäkkäistä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi ja saukko, karhu sekä ilves silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lintulajeista selkälokki, naurulokki, tiltaltti ja kaakkuri ovat uhanalaisia. Arvokkaita luontokohteita alueella on yhteensä 47.
Näihin sisältyy kolme luonnonsuojelualuetta: Mietiäinen (N. 423/12.2.1981), Mustalampi (N. 1604/13.7.1981) ja Metsä-Erola (R.83/23.3.1982). Lisäksi alueella on kaksi luonnonmuistomerkkiä, jotka on rauhoitettu 5.3.1998 ja 5.3. 1998. Pohjoislammen Natura 2000-kohde (FI0500145), joka on myös maakuntakaavan kohde sekä kaksi muuta maakuntakaavaan kuuluvaa kohdetta. Lisäksi neljässä kohteessa on havaittu luonnonsuojelulain 49§:ssä mainittuja eläinlajeja ja kahdessa kohteessa metsälain (10 §) tai luonnonsuojelulain (29§) mukainen arvokas elinympäristö.
