Ero sivun ”Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Ryökäs” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”{{Valokuva |” muotoon ”{{ObsIMG |”) |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {{ | + | {{ObsIMG |
| − | | | + | |Img=Ryökäsjärvi.JPG |
| − | | | + | |AddInfo=Tuulinen selkä |
}} | }} | ||
| − | {{ | + | {{ObsIMG |
| − | | | + | |Img=Ryökäs.JPG |
| − | | | + | |AddInfo=Sillan kupeesta |
}} | }} | ||
{{Paikka | {{Paikka | ||
|Nimi=Ryökäs | |Nimi=Ryökäs | ||
|Alue=Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001) | |Alue=Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001) | ||
| + | |Kuvaus=Valuma-alueet | ||
| + | |||
| + | Ryökäsveden lähivaluma-alueella on vain yksi pieni lampi – Kankaistenlampi. Tämän lisäksi siihen laskee pieniä ojia ja puroja pelloilta, soilta ja metsistä. Järvi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune, mutta lähivaluma-alue on vesistörikkaampi. Pohjoisessa ja idässä on monta erillistä pientä lampea/järveä ja puroreittiä, jossa pohjoispään Urmaslahteen laskevat Liinalampi sekä Hepo-, Kaali-, Hauki- ja Särkilampi. Nämä kaksi osavaluma-aluetta ovat suurelta osin peltoa. | ||
| + | |||
| + | Lähivaluma-alueita: Saarilampi – Verkkolampi, Hirvijärvestä Sorsalammen kautta laskevien pikkulampien ketju, jonka latvajärvenä on Mustajärvi. | ||
| + | |||
| + | Laajin osavaluma-alue on Hintikanjoen reitti, joka laskee Ryökäsveden kaakkoisnurkkaan. Sen latvajärvi, Lahnajärvi, on pohjoisessa lähellä Otavan taajamaa Mikkelissä. Etelästä tulee toinen haara Monikkalanlammesta. Haarat yhdistyvät Kaihlasessa, josta vedet laskevat harjualueen läpi tiensä kaivanutta Hintikanjokea myöten Ryökäsveden Harjunlahteen. Etelästä laskee Kaltolampi, Hurus ja Myllylampi Jussinjokea myöten Ryökäsveden eteläisimpään lahdenpohjukkaan. | ||
| + | |||
| + | Nykytila | ||
| + | |||
| + | Ryökäsveden 339 viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012. Näkösyvyys oli hyvä ja sameus, kokonaisfosfori sekä väriluku olivat erinomaiset. Happamuus eli pH oli 1 metrissä 6,6. Myös Etelä-Savon ELY -keskus on tehnyt vedenlaatu tutkimuksia vuonna 2011. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne järvessä on ollut hyvä, mutta Kotkatveden syvimmässä syvänteessä, Ukkosen lahden edustalla, on ilmennyt ajoittain hapettomuutta pohjan läheisessä vesikerroksessa. Hapettomuus on aiheuttanut syvänteen pohjalla veden värin muutoksia ja ravinnepitoisuuksien lisääntymistä. Vähähappisuus on ollut täysin paikallinen ilmiö. Viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012 ja näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä. Hapen kyllästysaste oli 1 metrissä erinomainen, mutta 10 metrissä välttävä ja aivan pohjalla on vakavia happiongelmia. | ||
| + | |||
| + | Kalat, linnut ja muu vesiluonto | ||
| + | |||
| + | Ryökäsveden muikkukanta on ollut hyvä. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Ryökkääseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Täpläravun istutus on kielletty. Siitä huolimatta sen leviämisestä on havaintoja ainakin Puulan eteläosissa ja Ryökäsvedessä. | ||
| + | |||
| + | Ryökäsveden rannan läheisten alueiden metsät ovat pääosin lehtipuuvaltaisia nuorehkoja sekametsiä, joissa valtapuuna on koivu. Rantaviivan tuntumassa kasvaa paikoin kookasta tervaleppää. Edustavimmillaan tervaleppäkasvustot ovat Hirvensalmen kirkonkylän raitilla. Harjuilla moreenikumpujen kuivimmissa lakiosissa kasvaa mäntyjä ja moreenimaiden kosteissa painanteissa on paikoin yhtenäisiä kuusikoita. Metsät ovat eri-ikäisiä nuorehkoja talousmetsiä, eikä vanhoja ns. aarnimetsiä alueella ole. | ||
| + | |||
| + | Alueella pesii vahva kuikkakanta sekä kaakkuri, kurki, kalasääski, nuolihaukka, pyy, teeri, mehiläishaukka, ampuhaukka, pikkutikka, pyrstötiainen, kalatiira, selkä-, kala-, harmaa- ja naurulokki. Vesilinnuista telkkä, uivelo, haapana, tavi, isokoskelo ja pikkukoskelo. Havaintoja laulujoutsenista, mutta pesää ei ole löytynyt. | ||
| + | |||
| + | Luontodirektiivin lajeja: viitasammakkoa ja saukkoa. Ensilumen aikaan syksyllä havaittiin lumikon jäljet Hintikanjokivarressa. | ||
| + | |||
| + | Kääväkkäistä tavataan rusokääpää ja Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetuista kasvilajeista ainakin punakämmekkää. | ||
| + | |||
| + | Vesikasvillisuus on karulle reittivedelle tyypillisen niukkaa. Kaikkialla kasvaa rannan tuntumassa harvahkoa järviruoikkoa ja kelluslehtisiä (ulpukka, lumpeet) kasvaa vain matalissa mutapohjaisissa lahdissa. Kirkkaille vesille tyypillinen ahvenvita on yleinen parin metrin syvyisessä vedessä. Karuutta ilmentävää nuottaruohoa kasvaa monin paikoin. | ||
| + | |||
| + | Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta). | ||
|Kunta=Hirvensalmi | |Kunta=Hirvensalmi | ||
| − | |Koordinaatit=61. | + | |Koordinaatit=61.6329018384, 26.7849469185 |
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä | |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä | ||
}} | }} | ||
Nykyinen versio 19. huhtikuuta 2017 kello 23.43
Ryökäsveden lähivaluma-alueella on vain yksi pieni lampi – Kankaistenlampi. Tämän lisäksi siihen laskee pieniä ojia ja puroja pelloilta, soilta ja metsistä. Järvi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune, mutta lähivaluma-alue on vesistörikkaampi. Pohjoisessa ja idässä on monta erillistä pientä lampea/järveä ja puroreittiä, jossa pohjoispään Urmaslahteen laskevat Liinalampi sekä Hepo-, Kaali-, Hauki- ja Särkilampi. Nämä kaksi osavaluma-aluetta ovat suurelta osin peltoa.
Lähivaluma-alueita: Saarilampi – Verkkolampi, Hirvijärvestä Sorsalammen kautta laskevien pikkulampien ketju, jonka latvajärvenä on Mustajärvi.
Laajin osavaluma-alue on Hintikanjoen reitti, joka laskee Ryökäsveden kaakkoisnurkkaan. Sen latvajärvi, Lahnajärvi, on pohjoisessa lähellä Otavan taajamaa Mikkelissä. Etelästä tulee toinen haara Monikkalanlammesta. Haarat yhdistyvät Kaihlasessa, josta vedet laskevat harjualueen läpi tiensä kaivanutta Hintikanjokea myöten Ryökäsveden Harjunlahteen. Etelästä laskee Kaltolampi, Hurus ja Myllylampi Jussinjokea myöten Ryökäsveden eteläisimpään lahdenpohjukkaan.
Nykytila
Ryökäsveden 339 viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012. Näkösyvyys oli hyvä ja sameus, kokonaisfosfori sekä väriluku olivat erinomaiset. Happamuus eli pH oli 1 metrissä 6,6. Myös Etelä-Savon ELY -keskus on tehnyt vedenlaatu tutkimuksia vuonna 2011.
Happitilanne järvessä on ollut hyvä, mutta Kotkatveden syvimmässä syvänteessä, Ukkosen lahden edustalla, on ilmennyt ajoittain hapettomuutta pohjan läheisessä vesikerroksessa. Hapettomuus on aiheuttanut syvänteen pohjalla veden värin muutoksia ja ravinnepitoisuuksien lisääntymistä. Vähähappisuus on ollut täysin paikallinen ilmiö. Viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012 ja näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä. Hapen kyllästysaste oli 1 metrissä erinomainen, mutta 10 metrissä välttävä ja aivan pohjalla on vakavia happiongelmia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ryökäsveden muikkukanta on ollut hyvä. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Ryökkääseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Täpläravun istutus on kielletty. Siitä huolimatta sen leviämisestä on havaintoja ainakin Puulan eteläosissa ja Ryökäsvedessä.
Ryökäsveden rannan läheisten alueiden metsät ovat pääosin lehtipuuvaltaisia nuorehkoja sekametsiä, joissa valtapuuna on koivu. Rantaviivan tuntumassa kasvaa paikoin kookasta tervaleppää. Edustavimmillaan tervaleppäkasvustot ovat Hirvensalmen kirkonkylän raitilla. Harjuilla moreenikumpujen kuivimmissa lakiosissa kasvaa mäntyjä ja moreenimaiden kosteissa painanteissa on paikoin yhtenäisiä kuusikoita. Metsät ovat eri-ikäisiä nuorehkoja talousmetsiä, eikä vanhoja ns. aarnimetsiä alueella ole.
Alueella pesii vahva kuikkakanta sekä kaakkuri, kurki, kalasääski, nuolihaukka, pyy, teeri, mehiläishaukka, ampuhaukka, pikkutikka, pyrstötiainen, kalatiira, selkä-, kala-, harmaa- ja naurulokki. Vesilinnuista telkkä, uivelo, haapana, tavi, isokoskelo ja pikkukoskelo. Havaintoja laulujoutsenista, mutta pesää ei ole löytynyt.
Luontodirektiivin lajeja: viitasammakkoa ja saukkoa. Ensilumen aikaan syksyllä havaittiin lumikon jäljet Hintikanjokivarressa.
Kääväkkäistä tavataan rusokääpää ja Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetuista kasvilajeista ainakin punakämmekkää.
Vesikasvillisuus on karulle reittivedelle tyypillisen niukkaa. Kaikkialla kasvaa rannan tuntumassa harvahkoa järviruoikkoa ja kelluslehtisiä (ulpukka, lumpeet) kasvaa vain matalissa mutapohjaisissa lahdissa. Kirkkaille vesille tyypillinen ahvenvita on yleinen parin metrin syvyisessä vedessä. Karuutta ilmentävää nuottaruohoa kasvaa monin paikoin.
Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).
- Nimi: Ryökäs
- Vesialue: Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)
- Päävesistö: Kymijoki (14)
- Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
- Kunta: Hirvensalmi
- Maakunta: Etelä-Savon maakunta
- ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Ryökäs
Sillan kupeesta
Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Ryökäs
Tuulinen selkä
