Ero sivun ”Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2013 kello 09.02

Ryökäsvesi, Liekune on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ryökäsvesi, Liekune
Järvinumero: 14.922.1.001
Vesistöalue: Liekuneen - Ryökäsveden alue (14.922)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 5 021,03 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 208,68 km208 680 m <br />
Korkeustaso: 94,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hirvensalmi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Liekuneen erityispiirteet

Liekune muodostaa yhdessä Ryökäsveden kanssa järviparin, jotka ovat yhteydessä toisiinsa Hirvensalmi nimisen kapean salmen kautta. Lisäksi Puulalta on vesiyhteys Hiekka- ja Tupasaarten välistä Suonsalmen läpi kohti Liekunetta. Liekune kuuluu Puulaveden alapuolisiin järviin ja Hirvensalmen kuntaan sekä Liekune-Ryökäsvesi valuma-alueeseen. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään vähähumuksinen ja velvoitetarkkailutiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Happipitoisuus on ollut järvessä hyvä.

Virkistyskäyttö luokituksen mukaan Liekune kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty järven velvoitetarkkailuohjelman tuottaman aineiston perusteella. Rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Ryökäsveden erityispiirteet

Ryökäsvesi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen ja karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan Ryökäsvesi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen (19,7m) vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93. Velvoitetarkkailuohjelmaa on suorittanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Kotkatvedellä vuodesta 2001 lähtien.

Järvien kallio- ja maaperä

Alueen kallioperä on keskeisiltä osiltaan granodioriittia. Ryökäsveden eteläosassa Haukkomäen – Särkiniemen alueella kuten myös pohjoispäässä Kotkaveden länsirannalla sekä Liekuneen pohjoispäässä Mustaniemen – Peltoniemen alueella kallioperä on kiillegneissiä. Kallioperää peittää pääasiassa pohjamoreenikerros, joka on paksuimmillaan Liekuneen länsipuolen drumliinialueella. Drumliinit eli moreenikummut ovat Vahvamäki, Mäkärämäki, Raappalanmäki, Iikanmäki, Hasanmäki, Palomäki, Onttojenmäki, Merrasmäki. Järveltä katsoen drumliinit näkyvät maisemassa korkeina loivarinteisinä, metsäisinä mäkinä.

Ryökäsveden itärantaa kulkee katkonainen ja kapea harjujakso. Se on selvästi näkyvissä mm. Ryökäsveden kaakkoisrannalla Hintikanjoen alueella, Iso-Lautharju – Pieni-Lautharju Merrasmäen kylän suoalueen keskellä, Haapasaaren – Kaijatsaarten –alueella, Rehniönniemessä ja erityisesti pohjoispään Vilkonharjulla.

Laajahkot turvealueet (suot) ulottuvat monin paikoin rantaan asti. Edustavimmat suot ovat Liekuneen pohjoisosan Suosalmessa, Tihuniemen tyvellä, Ryökäsveden eteläpäässä, Merraslahdessa ja Urmaslahden länsirannalla.

Reitit

Liekuneeseen ja , Ryökäsveteen on tehty merkityt veneilyreitit (oranssit syvävesimerkit), jotka ohjaavat veneliikennettä keskitetysti tietyille reiteille. Suur-Savon Sähkö Oy säännöstelee Puulaveden, Liekuneen ja Ryökäsveden pintaa Kissakosken padon ja voimalaitosten avulla.

Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
-==Järvien erityispiirteet==
+==Liekuneen erityispiirteet==
-Liekune muodostaa yhdessä Ryökäsveden kanssa järviparin, jotka ovat yhteydessä toisiinsa Hirvensalmi nimisen kapean salmen kautta. Liekune kuuluu Puulaveden alapuolisiin järviin ja Hirvensalmen kuntaan sekä Liekune-Ryökäsvesi valuma-alueeseen. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään vähähumuksinen ja velvoitetarkkailutiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Happipitoisuus on ollut järvessä hyvä.
+Liekune muodostaa yhdessä Ryökäsveden kanssa järviparin, jotka ovat yhteydessä toisiinsa Hirvensalmi nimisen kapean salmen kautta. Lisäksi Puulalta on vesiyhteys Hiekka- ja Tupasaarten välistä Suonsalmen läpi kohti Liekunetta. Liekune kuuluu Puulaveden alapuolisiin järviin ja Hirvensalmen kuntaan sekä Liekune-Ryökäsvesi valuma-alueeseen. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään vähähumuksinen ja velvoitetarkkailutiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Happipitoisuus on ollut järvessä hyvä.
 Virkistyskäyttö luokituksen mukaan Liekune kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty järven velvoitetarkkailuohjelman tuottaman aineiston perusteella. Rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
+==Ryökäsveden erityispiirteet==
 Ryökäsvesi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen ja karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan Ryökäsvesi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen (19,7m) vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
-Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93. Velvoitetarkkailuohjelmaa on suorittanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Kotkatvedellä vuodesta 2001 lähtien. Happitilanne järvessä on ollut hyvä, mutta Kotkatveden syvimmässä syvänteessä, Ukkosen lahden edustalla, on ilmennyt ajoittain hapettomuutta pohjan läheisessä vesikerroksessa. Hapettomuus on aiheuttanut syvänteen pohjalla veden värin muutoksia ja ravinnepitoisuuksien lisääntymistä. Vähähappisuus on ollut täysin paikallinen ilmiö.
+Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93. Velvoitetarkkailuohjelmaa on suorittanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Kotkatvedellä vuodesta 2001 lähtien.
+==Järvien kallio- ja maaperä==
+Alueen kallioperä on keskeisiltä osiltaan granodioriittia. Ryökäsveden eteläosassa Haukkomäen – Särkiniemen alueella kuten myös pohjoispäässä Kotkaveden länsirannalla sekä Liekuneen pohjoispäässä Mustaniemen – Peltoniemen alueella kallioperä on kiillegneissiä. Kallioperää peittää pääasiassa pohjamoreenikerros, joka on paksuimmillaan Liekuneen länsipuolen drumliinialueella. Drumliinit eli moreenikummut ovat Vahvamäki, Mäkärämäki, Raappalanmäki, Iikanmäki, Hasanmäki, Palomäki, Onttojenmäki, Merrasmäki. Järveltä katsoen drumliinit näkyvät maisemassa korkeina loivarinteisinä, metsäisinä mäkinä.
-==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
+Ryökäsveden itärantaa kulkee katkonainen ja kapea harjujakso. Se on selvästi näkyvissä mm. Ryökäsveden kaakkoisrannalla Hintikanjoen alueella, Iso-Lautharju – Pieni-Lautharju Merrasmäen kylän suoalueen keskellä, Haapasaaren – Kaijatsaarten –alueella, Rehniönniemessä ja erityisesti pohjoispään Vilkonharjulla.
-Liekuneen muikkukanta on ollut heikko koko vuosituhannen ajan. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Liekuneeseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat.
+Laajahkot turvealueet (suot) ulottuvat monin paikoin rantaan asti. Edustavimmat suot ovat Liekuneen pohjoisosan Suosalmessa, Tihuniemen tyvellä, Ryökäsveden eteläpäässä, Merraslahdessa ja Urmaslahden länsirannalla.
-Ryökäsveden muikkukanta on ollut hyvä. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Ryökkääseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Täpläravun istutus on kielletty. Siitä huolimatta sen leviämisestä on havaintoja ainakin Puulan eteläosissa ja Ryökäsvedessä.
+==Reitit==
-Lähteet: Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta)
+Liekuneeseen ja , Ryökäsveteen on tehty merkityt veneilyreitit (oranssit syvävesimerkit), jotka ohjaavat veneliikennettä keskitetysti tietyille reiteille. Suur-Savon Sähkö Oy säännöstelee Puulaveden, Liekuneen ja Ryökäsveden pintaa Kissakosken padon ja voimalaitosten avulla.
+Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).