Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)

1 310 170 m <br />

Enonvesi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Enonvesi
Järvinumero: 04.221.1.001
Vesistöalue: Heinäveden - Enonveden lähialue (04.221)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 19 667,6 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1 310,17 km1 310 170 m <br />
Korkeustaso: 75,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Enonkoski, Heinävesi (kunta), Savonlinna, Varkaus
Maakunta: Etelä-Savon maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Enonvesi on Suur-Saimaaseen kuuluva järvi Haukiveden koillispuolella, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Järven ala on 196,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 22.

Enonveden pohjoisin osa on Koivuselkä-Ruokovesi, johon laskee Kermajärvi tuoden mukanaan Juojärven reitin, Nilsiän reitin ja Iisalmen reitin vesiä. Seuraavat selät ovat pienehköt Kinkoselkä, Kotaselkä ja Kolovesi, jotka sijaitsevat pääosin Koloveden kansallispuistossa. Järven keskiosassa sijaitsee Heinävedenselkä, siitä etelään Joutenvesi ja Enonvesi, jonka itäpäähän virtaavat Pielisen reitin ja sen alapuolisten osa-alueiden vedet Hanhivirran kautta. Valuma-alueen ala on Hanhivirrassa 28385 km² ja keskivirtaama noin 330 m3/s. Kermajärvestä vettä tulee keskimäärin noin 55 m3/s.

Enonvesi purkautuu Haukiveteen trifurkaationa, Tappuvirran sekä Oravin ja Haponlahden kanavien kautta. Oravin kanava on rakennettu vuonna 1861, Haponlahden kanava nippu-uittoa varten vuonna 1960.

Enonvesi on sokkeloisinta Suur-Saimaata. Järven kokoon nähden suurimmatkin selät ovat pieniä ja saaria on lukuisia. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta tuskin minkään Suomen järven pinta-alasta saarten osuus on niin suuri kuin Enonveden. Kartalla vaikutelmaa vahvistaa se, että useat järveen työntyvät niemet ovat nipin napin kiinni mantereessa.

Suomen järvien sadan suurimman saaren listalta Enonveden saarista löytyvät Pyylinsaari (3152 ha, sijalla 12), Vaajasalo (1220 ha, sijalla 39), Sorsasalo (891 ha, sijalla 63) ja Mäntysalo (750 ha, sijalla 78).

Pyöreänä altaana saarettoman Enonveden halkaisija olisi yli 15 kilometriä. Mutta oikeasta Enonvedestä ei löydy kohtaa, josta olisi lähimpään saareen tai niemenkärkeen matkaa edes yksi kilometri.

Enonveteen pääsee tutustumaan muun muassa Koloveden kansallispuistossa, joka perustettiin vuonna 1990. Vaikka saarten lukumäärä puiston alueella on vain neljäkymmentä, mukana on kaksi kansallispuistojemme suurinta saarta, Vaajasalo ja Mäntysalo. Puistoa luonnehtivat vuonomaiset, pitkänkapeat lahdet, jotka tunkeutuvat syvälle pääsaarten sisäosiin. Jylhimmät graniittikalliot kohoavat liki pystysuoraan jopa neljänkymmenen metrin korkeuteen ja uppoavat saman verran veden alle.

Enonvesi on myös Saimaan sopukka Sulkavan kirkonkylän eteläpuolella sekä Ylä-Rievelin pääselkä Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla.

Enonvesi on osa ns. Suur-Saimaata.

Nykytila ja suojelu

Enonveden ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (OIVA 2013).

Pyyvedellä, joka kuuluu Enonveteen, on Natura-luonnonsuojelualue. Joutenvesi – Pyyvesi Natura-alue on saimaannorpan elinaluetta. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalalajistoon kuuluvat yleisinä muikku, kuore, ahven, made, siika ja säynävä. Harvinaisempia lajeja ovat järvitaimen, nieriä sekä härkäsimppu, joka on kyhmyinen ja piikkinen jääkauden reliktikala.

Saimaannorppa kuuluu luontodirektiivin lajeihin, saimaannorpan esittely (ymparisto.fi)

Aiheesta muualla

• Lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä (ymparisto.fi)
• Luontodirektiivi (EUR-LEX)

Lähteet

Valtion ympäristöhallinto 2011. Joutenvesi – Pyyvesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/%5Cdefault.asp?contentid=3322&lan=fi. Päivitetty 10.5.2011. Luettu 8.7.2013.