Ero sivun ”Hietajärvi (04.311.1.044)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | Hietajärvi on karuhko järvi, joka on syntynyt muinaisten mannerlaattaliikuntojen aiheuttamaan luoteis-kaakko- suuntaiseen murroslaaksoon. Hietajärveen tulee kaksi jokea, ja siitä lähtee 1 laskujoki ja 1 maanalainen puro. Luoteispäästä lähtevä Hietajoki laskee Oriveteen. Hietajoessa oli aikoinaan kaksi jauhomyllyä. Järveä ympäröivät korkeahkot mäet, joissa on kalliojyrkänteitä. Länsirannalla on pienehkö | + | Hietajärvi on karuhko järvi, joka on syntynyt muinaisten mannerlaattaliikuntojen aiheuttamaan luoteis-kaakko- suuntaiseen murroslaaksoon. Hietajärveen tulee kaksi jokea, ja siitä lähtee 1 laskujoki ja 1 maanalainen puro. Luoteispäästä lähtevä Hietajoki laskee Oriveteen. Hietajoessa oli aikoinaan kaksi jauhomyllyä. Järveä ympäröivät korkeahkot mäet, joissa on kalliojyrkänteitä. Länsirannalla on pienehkö malmiesiintymäkallio. Hietajärvessä on 2 saarta ja 1 kallioluoto. Suuremman saaren ja itärannan välissä on järven pohjalla suuri siirtolohkare, jonka yläosa on aivan pinnan lähellä. Rantavesissä järven pohjassa makaa runsaasti vanhoja liekopuita. Rannoilla on puolenkymmentä kesämökkiä. Suurin syvyys on alle 20 metriä. |
http://www.vastavalo.fi/jarvi-jarvimaisema-lake-summery-summer-suomalainen-jarvimaisema-414826.html | http://www.vastavalo.fi/jarvi-jarvimaisema-lake-summery-summer-suomalainen-jarvimaisema-414826.html | ||
| − | + | http://arkisto.gtk.fi/valrap/2123_1_2.pdf | |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, lahna, made ja kiiski. Järven rannoilla kasvavat Suomenlumme ja Ulpukka sekä | + | Kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, lahna, made ja kiiski. Järven rannoilla kasvavat Suomenlumme ja Ulpukka sekä Järvikorte ja harvakseltaan vähälukuisena Järviruoko.Linnuista järvellä asustavat lokki ja kaakkuri, sorsia on vähän. Vesihyönteisiä ovat sudenkorennot, suursukeltajat ja vesimittarit (vesiluteet). Rantakivien pinnalla näkee myös iilimatoja sekä järvisimpukoita ja -kotiloita. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 24. joulukuuta 2013 kello 17.41
Järvi
Nimi: Hietajärvi
Järvinumero: 04.311.1.044
Vesistöalue: Oriveden lähialue (04.311)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 55,01 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 7,49 km7 490 m <br />
Korkeustaso: 101,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Savonlinna
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Hietajärvi on karuhko järvi, joka on syntynyt muinaisten mannerlaattaliikuntojen aiheuttamaan luoteis-kaakko- suuntaiseen murroslaaksoon. Hietajärveen tulee kaksi jokea, ja siitä lähtee 1 laskujoki ja 1 maanalainen puro. Luoteispäästä lähtevä Hietajoki laskee Oriveteen. Hietajoessa oli aikoinaan kaksi jauhomyllyä. Järveä ympäröivät korkeahkot mäet, joissa on kalliojyrkänteitä. Länsirannalla on pienehkö malmiesiintymäkallio. Hietajärvessä on 2 saarta ja 1 kallioluoto. Suuremman saaren ja itärannan välissä on järven pohjalla suuri siirtolohkare, jonka yläosa on aivan pinnan lähellä. Rantavesissä järven pohjassa makaa runsaasti vanhoja liekopuita. Rannoilla on puolenkymmentä kesämökkiä. Suurin syvyys on alle 20 metriä. http://www.vastavalo.fi/jarvi-jarvimaisema-lake-summery-summer-suomalainen-jarvimaisema-414826.html http://arkisto.gtk.fi/valrap/2123_1_2.pdf
Nykytila ja suojelu
Kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, lahna, made ja kiiski. Järven rannoilla kasvavat Suomenlumme ja Ulpukka sekä Järvikorte ja harvakseltaan vähälukuisena Järviruoko.Linnuista järvellä asustavat lokki ja kaakkuri, sorsia on vähän. Vesihyönteisiä ovat sudenkorennot, suursukeltajat ja vesimittarit (vesiluteet). Rantakivien pinnalla näkee myös iilimatoja sekä järvisimpukoita ja -kotiloita.
