Ero sivun ”Kernaalanjärvi (35.811.1.006)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi löytyy Kanta-Hämeen maakunnasta Janakkalasta Valtatie 3 varrelta. Järvellä on pinta-alaa noin 445 ha. Järvi on Vanajaveden yläjuoksun keskusjärvi, johon vettä virtaa jopa Hattulasta asti. Järvi kokoaa Kokemäenjoen vesistön vedet Salpauselän pohjoispuolelta ja sen kautta vedet virtaavat pohjoiseen Vanajaveteen. | ||
| + | Kernaalanjärven vedenpintaa laskettiin vuonna 1857 lähes kaksi metriä. Tuolloin Kuokkalan, Herralan ja Niemen kosket perattiin. | ||
| + | |||
| + | Järven vesi vaihtuu lyhyessä ajassa, jonka vuoksi laatukin vaihtelee huomattavasti. Järven vesi on väriltään ruskeaa ja humuksista. Järvi on rehevöitynyt ja kesäisin on huomattavan paljon levää. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven tila on parantunut viime vuosina kunnostusten ansiosta, mutta varsinkin syvänteissä esiintyy happivajetta. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 9: | Rivi 16: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järveen on valunut läheisen paperitehtaan PCB-yhdisteitä, joita on puhdistettu vuosien varrella. Yhdisteet kertyvät kaloihin, mutta pitoisuudet eivät ole suuria. 1980-luvulla järvi oli yksi saastuneimmista sisävesistä Suomessa. Järven haukien ja ahvenien syöntiä on suositeltu rajoitettavaksi kahteen kertaan kuukaudessa. | ||
| + | |||
| + | Järvi soveltuu uimiseen hyvin. Virkistyskäyttöön järvi soveltuu kuitenkin välttävästi. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | + | Kernaalanjärvestä tavattiin Suomen viimeiset sisävesien monnit. 1860 -luvulla järvestä saatiin saaliiksi useita monneja, joista vuonna 1864 pyydetyn pituus oli 171 senttiä. Viimeinen, noin metrin pituinen monni saatiin 1866. Tämän jälkeen monneja on saatu saaliiksi Laatokan Karjalasta ja Suomenlahteen laskevista joista. Monnin rinnakkaisnimi on janu, josta juontaa Janakkalan nimi. | |
Monikkalan kylä on Kernaalanjärven lähellä. Myös naapurikunnan (ent. Lammi) Pääjärvestä on tietoa monnin esiintymisestä. | Monikkalan kylä on Kernaalanjärven lähellä. Myös naapurikunnan (ent. Lammi) Pääjärvestä on tietoa monnin esiintymisestä. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 29. joulukuuta 2016 kello 19.46
Järvi
Nimi: Kernaalanjärvi
Järvinumero: 35.811.1.006
Vesistöalue: Hiidenjoen suualue (35.811)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 444,83 ha
Syvyys: 7,91 m
Keskisyvyys: 3,28 m
Tilavuus: 14 596 600 m³0,0146 km³ <br />14 596 600 000 l <br />
Rantaviiva: 14,58 km14 580 m <br />
Korkeustaso: 79,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Janakkala
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi löytyy Kanta-Hämeen maakunnasta Janakkalasta Valtatie 3 varrelta. Järvellä on pinta-alaa noin 445 ha. Järvi on Vanajaveden yläjuoksun keskusjärvi, johon vettä virtaa jopa Hattulasta asti. Järvi kokoaa Kokemäenjoen vesistön vedet Salpauselän pohjoispuolelta ja sen kautta vedet virtaavat pohjoiseen Vanajaveteen. Kernaalanjärven vedenpintaa laskettiin vuonna 1857 lähes kaksi metriä. Tuolloin Kuokkalan, Herralan ja Niemen kosket perattiin.
Järven vesi vaihtuu lyhyessä ajassa, jonka vuoksi laatukin vaihtelee huomattavasti. Järven vesi on väriltään ruskeaa ja humuksista. Järvi on rehevöitynyt ja kesäisin on huomattavan paljon levää.
Nykytila ja suojelu
Järven tila on parantunut viime vuosina kunnostusten ansiosta, mutta varsinkin syvänteissä esiintyy happivajetta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lisättävät kalalajit: lahna, sulkava, suutari, sorva, kuha
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järveen on valunut läheisen paperitehtaan PCB-yhdisteitä, joita on puhdistettu vuosien varrella. Yhdisteet kertyvät kaloihin, mutta pitoisuudet eivät ole suuria. 1980-luvulla järvi oli yksi saastuneimmista sisävesistä Suomessa. Järven haukien ja ahvenien syöntiä on suositeltu rajoitettavaksi kahteen kertaan kuukaudessa.
Järvi soveltuu uimiseen hyvin. Virkistyskäyttöön järvi soveltuu kuitenkin välttävästi.
Tarut ja tositarinat
Kernaalanjärvestä tavattiin Suomen viimeiset sisävesien monnit. 1860 -luvulla järvestä saatiin saaliiksi useita monneja, joista vuonna 1864 pyydetyn pituus oli 171 senttiä. Viimeinen, noin metrin pituinen monni saatiin 1866. Tämän jälkeen monneja on saatu saaliiksi Laatokan Karjalasta ja Suomenlahteen laskevista joista. Monnin rinnakkaisnimi on janu, josta juontaa Janakkalan nimi. Monikkalan kylä on Kernaalanjärven lähellä. Myös naapurikunnan (ent. Lammi) Pääjärvestä on tietoa monnin esiintymisestä.
