Ero sivun ”Valkoslampi (14.182.1.003)” versioiden välillä
| (10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Lampi sijaitsee korkean | + | Lampi sijaitsee korkean kallioisen mäen päällä Valkealan kirkonkylältä pohjoiseen lähellä Rapojärveä. Korkeusero Rapojärveen on suuri, joten lammen pohjan ja itärannan kallion täytyy olla hyvin tiivitä. Lampi on melko syvä (keskikohta yli 10 m, mutta alle 20 m). Lammessa on paljon uppopuita. |
| − | Lammessa on paljon uppopuita. | + | |
| + | Kartoissa lammen nimi on Valkuslampi, mutta yleisesti se tunnetaan nimellä Valkoslampi. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Lammessa elää pieni kalakanta ahventa ja särkeä. Kannat on todennäköisesti istutettu jossain vaiheessa 1900-lukua. Kesäisin tarttuu ongenkoukkuun satunnaisesti ahvenia. | ||
| + | |||
| + | Vesilinnuista on näköhavaintoja lähinnä satunnaisista sorsista ja lokeista. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Lammen rannalla ei ole asutusta eikä mökkejä. Lammen rannat ovat soistuneita paitsi itäranta, jossa on korkea rantakallio. | ||
| + | |||
| + | Lammen itäinen rantakallio on ollut vuosikymmeniä suosittu hyppypaikka. Aivan rannassa kalliorinteessä kasvaa tukeva mänty, jonka oksilta järveen voi hypätä. Vasemmalla matalan pystysuoran kallion kohdalla on syvää, sillä pystysuora kallio jatkuu alaspäin n. 8 m. Samoin männyn kohdalla kalliorannan keskellä on riittävän syvää hyppäämiseen, jos hyppää muutaman metrin päähän rannasta. Sen sijaan oikealla, korkeimman kallion kohdalla lammen pohjassa on isoja kiviä melko matalassa. Lammen kulmauksessa on hyvin matalaa ja siellä on paljon uppopuita. Hypätä voi männyn kohdalta ja siitä vasemmalle. Liikkuvien uppopuiden vuoksi hyppypaikka on syytä sielläkin tarkastaa ennen hyppäämistä. Sen sijaan luoteiskulman korkeimman kallion kohdalta hyppääminen on vaarallista matalan veden, vedenalaisten terävien kivien, runsaiden uppopuiden ja kalliolla olevan irtosoran vuoksi. Tästäkin kohtaa on hypätty, mutta turvallisuussyistä sitä ei missään nimessä voi suositella. | ||
| + | |||
| + | Lampi syvenee voimakkaasti keskelle mentäessä. Sukellettu syvyys sukellustietokoneen mukaan on 24m jonka jälkeen alkaa niin sakea humus vedessä ettei valolla näe eteensä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Lampeen on 1970(?)-luvulla upotettu varastettuja autoja. Ainakin yhden auton nosto sai paljon huomiota osakseen ja tapauksesta on valokuvia. | ||
| + | |||
| + | Autoja upotettiin aina 1990-luvun loppuun saakka, jonka jälkeen autolla pääsy lammen välittömään läheisyyteen estettiin tukkimalla polku suurilla kivillä. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 26. elokuuta 2014 kello 10.42
Järvi
Nimi: Valkoslampi
Järvinumero: 14.182.1.003
Vesistöalue: Rapojärven alue (14.182)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,06 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,38 km380 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lampi sijaitsee korkean kallioisen mäen päällä Valkealan kirkonkylältä pohjoiseen lähellä Rapojärveä. Korkeusero Rapojärveen on suuri, joten lammen pohjan ja itärannan kallion täytyy olla hyvin tiivitä. Lampi on melko syvä (keskikohta yli 10 m, mutta alle 20 m). Lammessa on paljon uppopuita.
Kartoissa lammen nimi on Valkuslampi, mutta yleisesti se tunnetaan nimellä Valkoslampi.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lammessa elää pieni kalakanta ahventa ja särkeä. Kannat on todennäköisesti istutettu jossain vaiheessa 1900-lukua. Kesäisin tarttuu ongenkoukkuun satunnaisesti ahvenia.
Vesilinnuista on näköhavaintoja lähinnä satunnaisista sorsista ja lokeista.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammen rannalla ei ole asutusta eikä mökkejä. Lammen rannat ovat soistuneita paitsi itäranta, jossa on korkea rantakallio.
Lammen itäinen rantakallio on ollut vuosikymmeniä suosittu hyppypaikka. Aivan rannassa kalliorinteessä kasvaa tukeva mänty, jonka oksilta järveen voi hypätä. Vasemmalla matalan pystysuoran kallion kohdalla on syvää, sillä pystysuora kallio jatkuu alaspäin n. 8 m. Samoin männyn kohdalla kalliorannan keskellä on riittävän syvää hyppäämiseen, jos hyppää muutaman metrin päähän rannasta. Sen sijaan oikealla, korkeimman kallion kohdalla lammen pohjassa on isoja kiviä melko matalassa. Lammen kulmauksessa on hyvin matalaa ja siellä on paljon uppopuita. Hypätä voi männyn kohdalta ja siitä vasemmalle. Liikkuvien uppopuiden vuoksi hyppypaikka on syytä sielläkin tarkastaa ennen hyppäämistä. Sen sijaan luoteiskulman korkeimman kallion kohdalta hyppääminen on vaarallista matalan veden, vedenalaisten terävien kivien, runsaiden uppopuiden ja kalliolla olevan irtosoran vuoksi. Tästäkin kohtaa on hypätty, mutta turvallisuussyistä sitä ei missään nimessä voi suositella.
Lampi syvenee voimakkaasti keskelle mentäessä. Sukellettu syvyys sukellustietokoneen mukaan on 24m jonka jälkeen alkaa niin sakea humus vedessä ettei valolla näe eteensä.
Tarut ja tositarinat
Lampeen on 1970(?)-luvulla upotettu varastettuja autoja. Ainakin yhden auton nosto sai paljon huomiota osakseen ja tapauksesta on valokuvia.
Autoja upotettiin aina 1990-luvun loppuun saakka, jonka jälkeen autolla pääsy lammen välittömään läheisyyteen estettiin tukkimalla polku suurilla kivillä.
