Ero sivun ”Isojärvi (18.063.1.002)” versioiden välillä
| (40 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Isojärvi eli Onkimaanjärvi sijaitsee Mäntsälän eteläosassa Pornaisten rajalla. Isojärvi on Mäntsälän kunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 305 ha, mutta se on hyvin matala. Järven keskisyvyys on vain 1,9 metriä ja syvin kohta on 2,7m. Isojärven pintaa on aikanaan laskettu maatalouden tarpeita varten. Isojärven valuma-alue on pinta-alaltaan 15 km<sup>2</sup>. Isojärven valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 27 %. Pelloilta kulkeutuu Isojärveen saviainesta ja Isojärven vesi on selvästi sameaa. Näkösyvyys on alhainen, vain 0,3m. | ||
| − | + | Isojärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka oli välttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksessa. Vuoden 2019 luokituksessa Isojärven ekologinen luokka on huono eli järven ekologinen tila on laskenut. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Isojärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Isojärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | Isojärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa ( | + | ==Veden laatu== |
| − | + | Isojärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (89 μg/l) ja | |
| − | + | ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (84 μg/l) perusteella. Isojärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1611 µg/l. Talviset happipitoisuudet ovat vaihdelleet hyvästä lähes täydelliseen happikatoon. Järvessä on havaittu kalakuolemia. | |
| − | |||
| + | Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Isojärvellä niin kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- kuin klorofyllipitoisuus ovat kasvussa. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 2008 Isojärven kokonaisfosfori oli 119 µg/l, klorofylli-a 117 µg/l, happikatojen lukumäärä 1, näkösyvyys 0,3m, umpeenkasvua ei järvellä esiinny. | ||
| + | Lähde: Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa 2008. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Syksyllä 1999 tehtiin Isojärvellä koekalastus ja päätettiin suorittaa laajempi koenuottaus | ||
| + | Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa kesällä 2000, nuottausta jatkettiin seuraavana | ||
| + | vuonna. Vesikasvillisuutta niitettiin vuonna 2002. Samana vuonna Markus | ||
| + | Tuukkanen teki järvelle kunnostussuunnitelman. Ravinnetaseselvitys tehtiin vuonna | ||
| + | 2003. Talvella 2003 Isojärvellä kokeiltiin järven hapettamista kolmen pienitehoisen | ||
| + | uppopumpun avulla. Tällöin happea oli enimmillään 0,7 mg/l ja hauet kerääntyivät | ||
| + | avantoihin. Kokeilu ei parantanut järven happitilannetta (Reunanen 2003). Isojärven | ||
| + | pelastaminen hanke alkoi syksyllä 2004, ja sen loppuraportit valmistuivat keväällä | ||
| + | 2005. Isojärvellä on ollut kaksi EU-hanketta, jotka rahoitettiin Sampo ry:n ALMA-rahoituksella. | ||
| + | |||
| + | • Isojärven kunnostushanke alkaen vuodesta 2000 : | ||
| + | Hankkeessa parannettiin Isojärven veden laatua tehokalastamalla ja virkistyskäyttömahdollisuutta poistamalla vesikasvillisuutta. Lisäksi tehtiin tarkka | ||
| + | tutkimustoimenpidesuunnitelma muiden mahdollisten toimenpiteiden | ||
| + | löytämiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös vaativatko jo aloitetut toimenpiteet | ||
| + | jatkoa ja kuinka pitkään. Lisäksi haluttiin saada järven rantakiinteistöjen | ||
| + | asukkaat ja muut sidosryhmät kiinnostumaan järven hyvinvoinnista. | ||
| + | |||
| + | • Isojärven pelastaminen, Mäntsälä ja Pornainen alkaen vuodesta 2005: | ||
| + | Hankkeessa selvitettiin Isojärven vedenlaadun parantamiseksi alivedenpinnan | ||
| + | nostamista pohjapadon avulla ja osittaisia ruoppauksia. Menetelmien | ||
| + | edut ja haitat arvioitiin samoin kuin tekniset toteutusmahdollisuudetkin. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja kuha. Kalasto koostuu näiden lisäksi siiasta, | Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja kuha. Kalasto koostuu näiden lisäksi siiasta, | ||
| − | lahnasta, särjestä, ahvenesta ja kiiskestä. | + | lahnasta, särjestä, ahvenesta ja kiiskestä. Isojärven kuhakantaa on nostettu istutuksilla. |
| − | |||
| − | + | Isojärvellä on tehty roskakalan nuottausta kesällä 2009 ja syksyllä 2010 vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vuosina 2012 ja 2013 on tehty nuottausta kalastuskunnan toimesta. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Isojärvellä on havaittavissa selvä ilmaversoisvyöhyke (järviruoko, järvikorte). Lahdissa | Isojärvellä on havaittavissa selvä ilmaversoisvyöhyke (järviruoko, järvikorte). Lahdissa | ||
esiintyy runsaana kelluslehtisiin kuuluvaa ulpukkaa ja uposlehtisiin kuuluvia | esiintyy runsaana kelluslehtisiin kuuluvaa ulpukkaa ja uposlehtisiin kuuluvia | ||
| − | vitoja (uistinvita, ahvenvita). Lahtien kasvustot ovat pääosin sekakasvustoja. | + | vitoja (uistinvita, ahvenvita). Lahtien kasvustot ovat pääosin sekakasvustoja. Kasvillisuus |
| − | + | ei ole levinnyt keskemmälle järveä. | |
| − | |||
| − | + | Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Isojärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 24,6 % vuonna 2004, 74,2 % vuonna 2007, 66,8 % vuonna 2010, 56,1 % vuonna 2013 ja 62 % vuonna 2016. Vedenlaatutulosten perusteella Isojärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8-10. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan Isojärven pesimälinnustoon kuuluu mm. silkkiuikku, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, kalalokki, kalatiira ja rantasipi. Järvellä voi nähdä myös kalastelevan kalasääsken. Muuttoaikaan järven lintulajisto on runsaampaa. Vesilintuja pääsee havainnoimaan esimerkiksi Pyykkikallion rannasta ja uimarannan laiturilta. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | |||
Vuonna 1991 valuma-alueella asui 190 henkilöä ja kesäasuntoja oli n. 60 kpl. Vuonna 2005 | Vuonna 1991 valuma-alueella asui 190 henkilöä ja kesäasuntoja oli n. 60 kpl. Vuonna 2005 | ||
| − | Isojärvellä oli rantakiinteistöjä 65 kpl. | + | Isojärvellä oli rantakiinteistöjä 65 kpl. Isojärvellä on yksi kunnan uimaranta (Onkimaan ranta) järven pohjoisrannalla. |
Lisäksi Pornaisten puolella Halkiassa on kunnan leirimaja. | Lisäksi Pornaisten puolella Halkiassa on kunnan leirimaja. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan peltoviljely aiheuttaa 58 % Isojärven | ||
| + | laskennallisesta fosforikuormituksesta. Haja- ja loma-asutuksen osuus oli tuolloin n. | ||
| + | 13 %. | ||
| + | |||
| + | Vesiosuuskunta Mustijoen vesi- ja viemäriverkostoa sijaitsee Isojärven pohjoispuolella. Isojärven alueen osalta runkoverkosto on valmistunut joulukuussa 2008. | ||
| + | |||
| + | Isojärvellä on yleistä virkistyksellistä arvoa, samoin paikallista aktiivisuutta löytyy Isojärven vesiensuojeluyhdistyksen parista. Lisäksi Isojärvellä toimii Halkian, Nummisten ja Herman Onkimaan kalastuskunnat. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | ==Seuranta ja tarkkailu== | ||
| + | Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Isojärven veden laatua vuosittain 1996-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen. | ||
| + | |||
| + | Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Isojärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | [http://www.mantsala.fi/yleista/jarjesto-ja-seuratoiminta/kaikki-seurat-ja-yhdistykset/683-isojarven-vesiensuojeluyhdistys Isojärven vesiensuojeluyhdistys] | ||
| + | |||
| + | ==Julkaisut== | ||
| + | |||
| + | [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/44867/UUDra_3_2008.pdf?sequence=1 Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma] (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008) | ||
Nykyinen versio 2. heinäkuuta 2020 kello 09.54
Järvi
Nimi: Isojärvi
Järvinumero: 18.063.1.002
Vesistöalue: Isojärven valuma-alue (18.063)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 305,25 ha
Syvyys: 2,69 m
Keskisyvyys: 1,9 m
Tilavuus: 5 789 100 m³0,00579 km³ <br />5 789 100 000 l <br />
Rantaviiva: 9,27 km9 270 m <br />
Korkeustaso: 59 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä, Pornainen
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Havaintopaikka_3-ObsIMG-202308201304-64e488067a615.png)
Järven erityispiirteet
Isojärvi eli Onkimaanjärvi sijaitsee Mäntsälän eteläosassa Pornaisten rajalla. Isojärvi on Mäntsälän kunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 305 ha, mutta se on hyvin matala. Järven keskisyvyys on vain 1,9 metriä ja syvin kohta on 2,7m. Isojärven pintaa on aikanaan laskettu maatalouden tarpeita varten. Isojärven valuma-alue on pinta-alaltaan 15 km2. Isojärven valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 27 %. Pelloilta kulkeutuu Isojärveen saviainesta ja Isojärven vesi on selvästi sameaa. Näkösyvyys on alhainen, vain 0,3m.
Isojärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka oli välttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksessa. Vuoden 2019 luokituksessa Isojärven ekologinen luokka on huono eli järven ekologinen tila on laskenut. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Isojärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Isojärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä.
Veden laatu
Isojärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (89 μg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (84 μg/l) perusteella. Isojärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1611 µg/l. Talviset happipitoisuudet ovat vaihdelleet hyvästä lähes täydelliseen happikatoon. Järvessä on havaittu kalakuolemia.
Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Isojärvellä niin kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- kuin klorofyllipitoisuus ovat kasvussa.
Vuonna 2008 Isojärven kokonaisfosfori oli 119 µg/l, klorofylli-a 117 µg/l, happikatojen lukumäärä 1, näkösyvyys 0,3m, umpeenkasvua ei järvellä esiinny. Lähde: Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa 2008.
Nykytila ja suojelu
Syksyllä 1999 tehtiin Isojärvellä koekalastus ja päätettiin suorittaa laajempi koenuottaus Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa kesällä 2000, nuottausta jatkettiin seuraavana vuonna. Vesikasvillisuutta niitettiin vuonna 2002. Samana vuonna Markus Tuukkanen teki järvelle kunnostussuunnitelman. Ravinnetaseselvitys tehtiin vuonna 2003. Talvella 2003 Isojärvellä kokeiltiin järven hapettamista kolmen pienitehoisen uppopumpun avulla. Tällöin happea oli enimmillään 0,7 mg/l ja hauet kerääntyivät avantoihin. Kokeilu ei parantanut järven happitilannetta (Reunanen 2003). Isojärven pelastaminen hanke alkoi syksyllä 2004, ja sen loppuraportit valmistuivat keväällä 2005. Isojärvellä on ollut kaksi EU-hanketta, jotka rahoitettiin Sampo ry:n ALMA-rahoituksella.
• Isojärven kunnostushanke alkaen vuodesta 2000 : Hankkeessa parannettiin Isojärven veden laatua tehokalastamalla ja virkistyskäyttömahdollisuutta poistamalla vesikasvillisuutta. Lisäksi tehtiin tarkka tutkimustoimenpidesuunnitelma muiden mahdollisten toimenpiteiden löytämiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös vaativatko jo aloitetut toimenpiteet jatkoa ja kuinka pitkään. Lisäksi haluttiin saada järven rantakiinteistöjen asukkaat ja muut sidosryhmät kiinnostumaan järven hyvinvoinnista.
• Isojärven pelastaminen, Mäntsälä ja Pornainen alkaen vuodesta 2005: Hankkeessa selvitettiin Isojärven vedenlaadun parantamiseksi alivedenpinnan nostamista pohjapadon avulla ja osittaisia ruoppauksia. Menetelmien edut ja haitat arvioitiin samoin kuin tekniset toteutusmahdollisuudetkin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja kuha. Kalasto koostuu näiden lisäksi siiasta, lahnasta, särjestä, ahvenesta ja kiiskestä. Isojärven kuhakantaa on nostettu istutuksilla.
Isojärvellä on tehty roskakalan nuottausta kesällä 2009 ja syksyllä 2010 vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vuosina 2012 ja 2013 on tehty nuottausta kalastuskunnan toimesta.
Isojärvellä on havaittavissa selvä ilmaversoisvyöhyke (järviruoko, järvikorte). Lahdissa esiintyy runsaana kelluslehtisiin kuuluvaa ulpukkaa ja uposlehtisiin kuuluvia vitoja (uistinvita, ahvenvita). Lahtien kasvustot ovat pääosin sekakasvustoja. Kasvillisuus ei ole levinnyt keskemmälle järveä.
Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Isojärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 24,6 % vuonna 2004, 74,2 % vuonna 2007, 66,8 % vuonna 2010, 56,1 % vuonna 2013 ja 62 % vuonna 2016. Vedenlaatutulosten perusteella Isojärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8-10.
Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan Isojärven pesimälinnustoon kuuluu mm. silkkiuikku, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, kalalokki, kalatiira ja rantasipi. Järvellä voi nähdä myös kalastelevan kalasääsken. Muuttoaikaan järven lintulajisto on runsaampaa. Vesilintuja pääsee havainnoimaan esimerkiksi Pyykkikallion rannasta ja uimarannan laiturilta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vuonna 1991 valuma-alueella asui 190 henkilöä ja kesäasuntoja oli n. 60 kpl. Vuonna 2005 Isojärvellä oli rantakiinteistöjä 65 kpl. Isojärvellä on yksi kunnan uimaranta (Onkimaan ranta) järven pohjoisrannalla. Lisäksi Pornaisten puolella Halkiassa on kunnan leirimaja.
Vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan peltoviljely aiheuttaa 58 % Isojärven laskennallisesta fosforikuormituksesta. Haja- ja loma-asutuksen osuus oli tuolloin n. 13 %.
Vesiosuuskunta Mustijoen vesi- ja viemäriverkostoa sijaitsee Isojärven pohjoispuolella. Isojärven alueen osalta runkoverkosto on valmistunut joulukuussa 2008.
Isojärvellä on yleistä virkistyksellistä arvoa, samoin paikallista aktiivisuutta löytyy Isojärven vesiensuojeluyhdistyksen parista. Lisäksi Isojärvellä toimii Halkian, Nummisten ja Herman Onkimaan kalastuskunnat. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Isojärven veden laatua vuosittain 1996-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Isojärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018.
Aiheesta muualla
Isojärven vesiensuojeluyhdistys
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
