Ero sivun ”Kilpijärvi (19.007.1.001)” versioiden välillä
| (16 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Kilpijärvi sijaitsee Mäntsälän keskiosassa. Järvi on pinta-alaltaan 2,6 km<sup>2</sup>. Kilpijärven suurin syvyys on 2,38 m ja keskisyvyys 1,78 m eli se on hyvin matala järvi. Valuma-alueen pinta-ala on noin 18,2 km<sup>2</sup>. | ||
| − | + | Kilpijärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka oli välttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan. Kilpijärven ekologinen luokka on laskenut, sillä vuoden 2019 luokituksen alustavan arvion mukaan ekologinen luokka on huono. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Kilpijärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. | |
| − | on | ||
| − | |||
| − | + | Kilpijärvi on runsasravinteinen ja savisamea. Kilpijärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä. Näkösyvyys on 0,4m. | |
| + | |||
| + | Kilpijärven itärantaan rajautuu Lukon 1-luokan pohjavesialue. Kilpijärven itäranta on alustavan tulvariskien arvioinnin mukaan tulvariskialuetta. Hulevedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta järville. | ||
| + | |||
| + | ==Veden laatu== | ||
| + | Kilpijärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (80 µg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (90 µg/l) perusteella. Kilpijärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1616 µg/l. Kilpijärvellä esiintyy kevättalvella happivajausta pohjan läheisessä kerroksessa. Järvessä on havaittu kalakuolemia. | ||
| + | |||
| + | Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Kilpijärvellä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus ovat kasvussa. Kilpijärven a-klorofyllipitoisuus sai kesällä 2018 arvot 63 µg/l (12.6.) ja 180 µg/l (20.8.). Elokuun 2018 arvo on korkein koskaan Kilpijärvellä mitattu klorofylliarvo. Sen seurauksena Kilpijärven a-klorofyllipitoisuus näyttäisi olevan lievässä kasvusuunnassa pitkän ajan tarkastelussa. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Kilpijärvellä on toteutettu useita EU-hankkeita. Rahoitusta on saatu Sampo ry:n | Kilpijärvellä on toteutettu useita EU-hankkeita. Rahoitusta on saatu Sampo ry:n | ||
kautta. POMO-rahaa on saatu järven hapetukseen ja ALMA-rahaa laskeutusaltaan | kautta. POMO-rahaa on saatu järven hapetukseen ja ALMA-rahaa laskeutusaltaan | ||
| Rivi 20: | Rivi 21: | ||
• Ruonanoja, Mäntsälä: | • Ruonanoja, Mäntsälä: | ||
| − | + | Kilpijärven pohjoispäässä sijaitsevan laskuojan suulle (Ruonanoja) rakennettavan laskeutusallas-/kosteikkosuunnitelman laatiminen. Tavoitteena oli suunnitelman avulla toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät ulkoista kuormitusta Kilpijärvessä. Ruonanoja on järven suurin yksittäisen ulkoisen kuormituksen aiheuttaja. | |
| − | laskuojan suulle (Ruonanoja) rakennettavan laskeutusallas-/kosteikkosuunnitelman | ||
| − | laatiminen. Tavoitteena oli suunnitelman avulla toteuttaa toimenpiteitä, | ||
| − | jotka vähentävät ulkoista kuormitusta Kilpijärvessä. Ruonanoja | ||
| − | on järven suurin yksittäisen ulkoisen kuormituksen aiheuttaja. | ||
| − | |||
• Ruonanojan lasketusallas, Mäntsälä: | • Ruonanojan lasketusallas, Mäntsälä: | ||
| + | Sälinkään kartanoseuran kylätoimintaryhmä toteutti Kilpijärven pohjoispäähän laskevaan Ruonanojaan | ||
| + | 1,3 hehtaarin suuruisen laskeutusaltaan. Ruonanojan valuma-alue on 8,8 km<sup>2</sup> eli 40 % järven valuma-alueesta. Ruonanojan valuma-alueesta 25 % on peltoa. Tavoitteena oli ulkoisen kuormituksen vähentäminen Kilpijärvessä. Hankkeen kohderyhminä olivat järven kalastuskunnat, ranta-asukkaat, kyläläiset ja kuntalaiset. Mäntsälän kunnalla on tekopohjaveden ottamiseen lupa, jota se ei ole pystynyt hyödyntämään veden huonon laadun vuoksi, joten veden laadun paraneminen on myös kunnan etu. Hanke toteutettiin vuosien 2004-2005 aikana. | ||
| − | + | Kilpijärvellä on tehty lähes vuosittain päivän mittainen hoitokalastus. Järvellä on useampana talvena käytetty rannalla sijaitsevaa ilmastuspumppua, jolla on työnnetty ilmaa jään alle. Keväällä 2011 Kilpijärvellä on nuotattu vesiruttoa venerannasta. Lisäksi vuosittain on niitetty vesikasveja lähinnä Rantapuistossa, joka on kylän yhteinen veneranta. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Kilpijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävästä ilmaversoisvyöhykkeestä | Kilpijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävästä ilmaversoisvyöhykkeestä | ||
(järviruoko, järvikorte) ja niiden edessä olevista kelluslehtisistä (ulpukka ja lumme). | (järviruoko, järvikorte) ja niiden edessä olevista kelluslehtisistä (ulpukka ja lumme). | ||
Suojaisissa lahdelmissa, kuten Hiidenlahdessa, vesikasvillisuus koostuu ulpukoista, | Suojaisissa lahdelmissa, kuten Hiidenlahdessa, vesikasvillisuus koostuu ulpukoista, | ||
lumpeista ja uistinvidasta, ja on erityisen runsasta. Vesi on hyvin sameaa ja vihertävää, | lumpeista ja uistinvidasta, ja on erityisen runsasta. Vesi on hyvin sameaa ja vihertävää, | ||
| − | joten luultavasti uposlehtisiä vesikasveja ei Kilpijärvessä esiinny. | + | joten luultavasti uposlehtisiä vesikasveja ei Kilpijärvessä esiinny. |
| − | + | ||
Kilpijärvessä esiintyy mm. särkeä, salakkaa, lahnaa, suutaria, madetta, ahventa, | Kilpijärvessä esiintyy mm. särkeä, salakkaa, lahnaa, suutaria, madetta, ahventa, | ||
kiiskeä, kuhaa ja haukea. Näistä tärkeimpinä saaliskaloina voidaan pitää haukea, | kiiskeä, kuhaa ja haukea. Näistä tärkeimpinä saaliskaloina voidaan pitää haukea, | ||
ahventa ja lahnaa. Kilpijärveen on istutettu kuhaa, haukea, madetta, harjusta, siikaa, | ahventa ja lahnaa. Kilpijärveen on istutettu kuhaa, haukea, madetta, harjusta, siikaa, | ||
| − | karppia ja ankeriasta. | + | karppia ja ankeriasta. |
| − | + | ||
| − | + | Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Kilpijärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 77,3 % vuonna 2004, 41,7 % vuonna 2007, 6,1 % vuonna 2010, 25,0 % vuonna 2013 ja 53 % vuonna 2016. Vedenlaatutulosten perusteella Kilpijärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8 – 10. | |
| − | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 22 %. Karjatiloja on 8 kpl. Vuonna 1991 valuma-alueella asui noin 450 asukasta. | + | Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 22 %. Karjatiloja on 8 kpl. Vuonna 1991 valuma-alueella asui noin 450 asukasta. Lisäksi järven rannalla oli n. 50 kesämökkiä. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli kasvanut 70 kappaleeseen. Kilpijärven itä-, länsi- ja pohjoispuoli ovat osittain keskitetyn viemäröinnin piirissä, muuten kiinteistöt hoitavat jätevetensä |
| − | Lisäksi järven rannalla oli n. 50 kesämökkiä. Vuonna 2005 kesämökkien määrä | + | kiinteistökohtaisesti. |
| − | + | ||
| + | Kilpijärvellä on yksi kunnan uimaranta (Sälinkään ranta) järven pohjoisrannalla. Kilpijärvi sijaitsee keskellä Sälinkään kylää ja sillä on suuri virkistyskäyttö- ja maisema-arvo kyläläisille. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja. Paikallista aktiivisuutta edustavat Kilpijärven ja Soukkion osakaskunnat ja Sälinkään kylätoimintaryhmä ja kartanoseura. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | ==Seuranta ja tarkkailu== | ||
| + | Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Kilpijärven veden laatua vuosittain 1994-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen. | ||
| + | |||
| + | Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Kilpijärven fysikaalis-kemiallista tilaa on tutkittu ympäristökeskuksen toimesta ensimmäisen kerran vuonna 2018. Vuodesta 2020 alkaen Kilpijärven tilaa on tarkoitus seurata vuosittain. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | ==Julkaisut== | ||
| + | [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/44867/UUDra_3_2008.pdf?sequence=1 Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma] (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008) | ||
Nykyinen versio 2. heinäkuuta 2020 kello 09.51
Järvi
Nimi: Kilpijärvi
Järvinumero: 19.007.1.001
Vesistöalue: Kilpiojan valuma-alue (19.007)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 263,81 ha
Syvyys: 2,38 m
Keskisyvyys: 1,78 m
Tilavuus: 4 703 050 m³0,0047 km³ <br />4 703 050 000 l <br />
Rantaviiva: 12 km12 000 m <br />
Korkeustaso: 78,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kilpijärvi sijaitsee Mäntsälän keskiosassa. Järvi on pinta-alaltaan 2,6 km2. Kilpijärven suurin syvyys on 2,38 m ja keskisyvyys 1,78 m eli se on hyvin matala järvi. Valuma-alueen pinta-ala on noin 18,2 km2.
Kilpijärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka oli välttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan. Kilpijärven ekologinen luokka on laskenut, sillä vuoden 2019 luokituksen alustavan arvion mukaan ekologinen luokka on huono. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Kilpijärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.
Kilpijärvi on runsasravinteinen ja savisamea. Kilpijärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä. Näkösyvyys on 0,4m.
Kilpijärven itärantaan rajautuu Lukon 1-luokan pohjavesialue. Kilpijärven itäranta on alustavan tulvariskien arvioinnin mukaan tulvariskialuetta. Hulevedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta järville.
Veden laatu
Kilpijärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (80 µg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (90 µg/l) perusteella. Kilpijärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1616 µg/l. Kilpijärvellä esiintyy kevättalvella happivajausta pohjan läheisessä kerroksessa. Järvessä on havaittu kalakuolemia.
Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Kilpijärvellä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus ovat kasvussa. Kilpijärven a-klorofyllipitoisuus sai kesällä 2018 arvot 63 µg/l (12.6.) ja 180 µg/l (20.8.). Elokuun 2018 arvo on korkein koskaan Kilpijärvellä mitattu klorofylliarvo. Sen seurauksena Kilpijärven a-klorofyllipitoisuus näyttäisi olevan lievässä kasvusuunnassa pitkän ajan tarkastelussa.
Nykytila ja suojelu
Kilpijärvellä on toteutettu useita EU-hankkeita. Rahoitusta on saatu Sampo ry:n kautta. POMO-rahaa on saatu järven hapetukseen ja ALMA-rahaa laskeutusaltaan suunnitteluun ja toteutukseen.
• Ruonanoja, Mäntsälä: Kilpijärven pohjoispäässä sijaitsevan laskuojan suulle (Ruonanoja) rakennettavan laskeutusallas-/kosteikkosuunnitelman laatiminen. Tavoitteena oli suunnitelman avulla toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät ulkoista kuormitusta Kilpijärvessä. Ruonanoja on järven suurin yksittäisen ulkoisen kuormituksen aiheuttaja.
• Ruonanojan lasketusallas, Mäntsälä: Sälinkään kartanoseuran kylätoimintaryhmä toteutti Kilpijärven pohjoispäähän laskevaan Ruonanojaan 1,3 hehtaarin suuruisen laskeutusaltaan. Ruonanojan valuma-alue on 8,8 km2 eli 40 % järven valuma-alueesta. Ruonanojan valuma-alueesta 25 % on peltoa. Tavoitteena oli ulkoisen kuormituksen vähentäminen Kilpijärvessä. Hankkeen kohderyhminä olivat järven kalastuskunnat, ranta-asukkaat, kyläläiset ja kuntalaiset. Mäntsälän kunnalla on tekopohjaveden ottamiseen lupa, jota se ei ole pystynyt hyödyntämään veden huonon laadun vuoksi, joten veden laadun paraneminen on myös kunnan etu. Hanke toteutettiin vuosien 2004-2005 aikana.
Kilpijärvellä on tehty lähes vuosittain päivän mittainen hoitokalastus. Järvellä on useampana talvena käytetty rannalla sijaitsevaa ilmastuspumppua, jolla on työnnetty ilmaa jään alle. Keväällä 2011 Kilpijärvellä on nuotattu vesiruttoa venerannasta. Lisäksi vuosittain on niitetty vesikasveja lähinnä Rantapuistossa, joka on kylän yhteinen veneranta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kilpijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävästä ilmaversoisvyöhykkeestä (järviruoko, järvikorte) ja niiden edessä olevista kelluslehtisistä (ulpukka ja lumme). Suojaisissa lahdelmissa, kuten Hiidenlahdessa, vesikasvillisuus koostuu ulpukoista, lumpeista ja uistinvidasta, ja on erityisen runsasta. Vesi on hyvin sameaa ja vihertävää, joten luultavasti uposlehtisiä vesikasveja ei Kilpijärvessä esiinny.
Kilpijärvessä esiintyy mm. särkeä, salakkaa, lahnaa, suutaria, madetta, ahventa, kiiskeä, kuhaa ja haukea. Näistä tärkeimpinä saaliskaloina voidaan pitää haukea, ahventa ja lahnaa. Kilpijärveen on istutettu kuhaa, haukea, madetta, harjusta, siikaa, karppia ja ankeriasta.
Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Kilpijärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 77,3 % vuonna 2004, 41,7 % vuonna 2007, 6,1 % vuonna 2010, 25,0 % vuonna 2013 ja 53 % vuonna 2016. Vedenlaatutulosten perusteella Kilpijärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8 – 10.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 22 %. Karjatiloja on 8 kpl. Vuonna 1991 valuma-alueella asui noin 450 asukasta. Lisäksi järven rannalla oli n. 50 kesämökkiä. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli kasvanut 70 kappaleeseen. Kilpijärven itä-, länsi- ja pohjoispuoli ovat osittain keskitetyn viemäröinnin piirissä, muuten kiinteistöt hoitavat jätevetensä kiinteistökohtaisesti.
Kilpijärvellä on yksi kunnan uimaranta (Sälinkään ranta) järven pohjoisrannalla. Kilpijärvi sijaitsee keskellä Sälinkään kylää ja sillä on suuri virkistyskäyttö- ja maisema-arvo kyläläisille. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja. Paikallista aktiivisuutta edustavat Kilpijärven ja Soukkion osakaskunnat ja Sälinkään kylätoimintaryhmä ja kartanoseura.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Kilpijärven veden laatua vuosittain 1994-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Kilpijärven fysikaalis-kemiallista tilaa on tutkittu ympäristökeskuksen toimesta ensimmäisen kerran vuonna 2018. Vuodesta 2020 alkaen Kilpijärven tilaa on tarkoitus seurata vuosittain.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
