Ero sivun ”Vähäjärvi (19.003.1.008)” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma- | ||
| + | alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita | ||
| + | valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan. Vähäjärvi sijaitsee Mäntsälän keskustaajaman läheisyydessä, mutta ei asemakaava-alueella. Vähäjärven tila on keskitasoa parempi. Veden laatua heikentävät alhainen näkösyvyys (0,2m) ja ajoittaiset happikadot. | ||
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
| + | |||
| + | Lähde: Mäntsälän pienvesi- ja valuma-alueselvitys 2005 | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on | ||
| + | kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella. | ||
| + | Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut. Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus 8μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä). Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003 on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema. | ||
| + | |||
| + | Vähäjärvi on pääosin luonnonhuuhtouman ja ilmaperäisen laskeuman kuormittama. | ||
| + | Näiden osuudet järven laskennallisesta fosforikuormituksesta olivat 62 % ja | ||
| + | 32 % vuonna 1991. Loma-asutuksen osuus oli tällöin vain 1,4 % (Henriksson ja Myllyvirta | ||
| + | 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei | ||
| + | ole Vähäjärvestä mitattu. | ||
| + | |||
| + | Vähäjärvessä tehtyjä toimenpiteitä: | ||
| + | Vähäjärvessä on imuruopattu mutaa ja savea vuonna 1999. Kyseiseen toimenpiteeseen | ||
| + | ei ollut pyydetty lupaa tai tehty mitään ilmoitusta. Toimenpiteen jälkeen vesi | ||
| + | oli poikkeuksellisen sameaa, minkä vuoksi ruoppauksesta tehtiin valitus. Tarkastuskäynnillä veden todettiin olevan sameaa, savista ja veden pinnalla kellui irtonaisia vesikasveja. Kesämökkiläiset ovat myös omatoimisesti niittäneet vesikasvillisuutta pois. Tämä on tapahtunut ainakin kesällä 2003. Myöskään niitosta ei tehty mitään ilmoitusta. Talvella 2002 - 2003 Vähäjärveä ilmastettiin uppopumpun avulla. | ||
| + | Yhteenveto Vähäjärven tilasta: Järvi on ilmeisesti rehevöitynyt jostain syystä nopeasti. Syytä tähän on vaikea löytää. Ilmakuvasta näkyy suuret metsän hakkuut valuma-alueella, joista olisi voinut tulla järveen kiintoainekuormitusta. Myös tehdyt imuruoppaukset ja niitot voivat olla syyllisiä ravinteiden vapautumiseen pohjan sedimentistä. Vähäjärven rannoilla on vain muutama kesämökki, eikä yhteisrantaa käytetä. Vähäjärvellä ei ole siis suurta virkistyskäyttöarvoa. Aktiivisuutta löytyy mökkiläisten keskuudesta, mutta se pitäisi ohjata oikeanlaiseen toimintaan asiantuntijan avulla. Mahdollisena toimijana tulevaisuuden kunnostuksissa voisi toimia Sälinkään osakaskunta | ||
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja | ||
| + | lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä. Kasvillisuus on hyvin runsasta. | ||
| + | |||
| + | Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta. Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias | ||
| + | on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000). | ||
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Vähäjärven rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa, | ||
| + | mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä. Vähäjärven metsissä on retkeilyreittejä. | ||
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
Nykyinen versio 15. marraskuuta 2018 kello 14.18
Järvi
Nimi: Vähäjärvi
Järvinumero: 19.003.1.008
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,81 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,26 km1 260 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma- alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan. Vähäjärvi sijaitsee Mäntsälän keskustaajaman läheisyydessä, mutta ei asemakaava-alueella. Vähäjärven tila on keskitasoa parempi. Veden laatua heikentävät alhainen näkösyvyys (0,2m) ja ajoittaiset happikadot.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Lähde: Mäntsälän pienvesi- ja valuma-alueselvitys 2005
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella. Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut. Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus 8μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä). Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003 on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.
Vähäjärvi on pääosin luonnonhuuhtouman ja ilmaperäisen laskeuman kuormittama. Näiden osuudet järven laskennallisesta fosforikuormituksesta olivat 62 % ja 32 % vuonna 1991. Loma-asutuksen osuus oli tällöin vain 1,4 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Vähäjärvestä mitattu.
Vähäjärvessä tehtyjä toimenpiteitä: Vähäjärvessä on imuruopattu mutaa ja savea vuonna 1999. Kyseiseen toimenpiteeseen ei ollut pyydetty lupaa tai tehty mitään ilmoitusta. Toimenpiteen jälkeen vesi oli poikkeuksellisen sameaa, minkä vuoksi ruoppauksesta tehtiin valitus. Tarkastuskäynnillä veden todettiin olevan sameaa, savista ja veden pinnalla kellui irtonaisia vesikasveja. Kesämökkiläiset ovat myös omatoimisesti niittäneet vesikasvillisuutta pois. Tämä on tapahtunut ainakin kesällä 2003. Myöskään niitosta ei tehty mitään ilmoitusta. Talvella 2002 - 2003 Vähäjärveä ilmastettiin uppopumpun avulla. Yhteenveto Vähäjärven tilasta: Järvi on ilmeisesti rehevöitynyt jostain syystä nopeasti. Syytä tähän on vaikea löytää. Ilmakuvasta näkyy suuret metsän hakkuut valuma-alueella, joista olisi voinut tulla järveen kiintoainekuormitusta. Myös tehdyt imuruoppaukset ja niitot voivat olla syyllisiä ravinteiden vapautumiseen pohjan sedimentistä. Vähäjärven rannoilla on vain muutama kesämökki, eikä yhteisrantaa käytetä. Vähäjärvellä ei ole siis suurta virkistyskäyttöarvoa. Aktiivisuutta löytyy mökkiläisten keskuudesta, mutta se pitäisi ohjata oikeanlaiseen toimintaan asiantuntijan avulla. Mahdollisena toimijana tulevaisuuden kunnostuksissa voisi toimia Sälinkään osakaskunta
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä. Kasvillisuus on hyvin runsasta.
Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta. Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000).
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vähäjärven rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa, mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä. Vähäjärven metsissä on retkeilyreittejä.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
