Ero sivun ”Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)” versioiden välillä
| (18 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Ala-Kivijärvi on | + | Ala-Kivijärvi on iso järvi Luumäen kunnan alueella. Ala-Kivijärven pinta-ala on 8,9 km², maksimisyvyys 16,8m, keskisyvyys 5,5m ja tilavuus 45,9 milj.m3. Vedenkorkeuden keskiarvo on ollut 74,993, alin havaittu vedenkorkeus on ollut 74,46 sekä ylin havaittu vedenkorkeus on ollut 76,02. |
| − | + | Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta. Ala-kivijärven vedenlaatu on arvioitu hyväksi, mutta järven aluella on havaintoja rehevöitymisestä sekä ajoittaisista sinileväkukinnoista. | |
| − | Ylä- | + | Ylä-Kivijärven (Kivijärven)[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kivij%C3%A4rvi_%2814.192.1.001%29] vedet purkautuvat Huopaisenvirran kautta Ala-Kivijärveen. Kivijärvien pinnankorkeuden ero on noin 0,3m. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta samassa tasossa olevan Tuohtiaisen[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohtiainen_%2814.191.1.004%29] kautta sekä muiden järvien kautta Kymijokeen[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kymijoki_%2814%29]. Ala-kivijärvi onkin osa Valkealan reittiä, joka tunnetaan myös nimellä Väliväylä tai Kivijärven reitti. |
| − | Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Kivijärven (Ylä- ja Ala-Kivijärven) suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry 1996. | + | Kivijärven (Ylä- ja Ala-Kivijärven) suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry [http://yhdistykset.ekarjala.fi/prokivijarvi/] 1996. |
Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärven veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Kivijärven-Valkealan reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä | Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärven veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Kivijärven-Valkealan reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira. | + | Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa heinäsorsa, kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira. |
| + | |||
| + | Ala-kivijärvessä elää monipuolisesti kalalajeja, ainakin 20 eri kalalajia. Kalalajeina tavataan mm. ahvenia, haukia, järvilohta, kiiskejä, kuhaa, muikkua sekä särkeä. Näistä vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muita tärkeitä virkistyskalalajeja ovat ahven, hauki, järvilohi ja kuha. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | + | Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, reitin pituus on yhteensä 113 km ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km². Kivijärven reitin[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kivij%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_%2814.19%29] valuma-alueen koko on 84,6 km². | |
| − | + | Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon alkoi 1800 -luvun loppupuolella. 1950-luvun puolivälillä uiton määrät olivat suurimmillaan, jopa 27 000 tukkia päivässä. Kivijärven lasku lopetti uiton vuonna 1963. | |
| − | + | Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella. | |
| − | + | ==Tarut ja tositarinat== | |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | [http://www.luumaki.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/ulkoilu-vaellus-ja-melontareitit/laavut-ja-melontareitti Luumäen kunnan sivut Väliväylän melontareitistä.] | ||
Nykyinen versio 14. kesäkuuta 2016 kello 09.30
Järvi
Nimi: Ala-Kivijärvi
Järvinumero: 14.191.1.013
Vesistöalue: Touhtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 919,58 ha
Syvyys: 18,96 m
Keskisyvyys: 4,77 m
Tilavuus: 43 882 700 m³0,0439 km³ <br />43 882 700 000 l <br />
Rantaviiva: 72,08 km72 080 m <br />
Korkeustaso: 75,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)/Ristinniemenlahti
Tummia pilviä järven päällä
Järven erityispiirteet
Ala-Kivijärvi on iso järvi Luumäen kunnan alueella. Ala-Kivijärven pinta-ala on 8,9 km², maksimisyvyys 16,8m, keskisyvyys 5,5m ja tilavuus 45,9 milj.m3. Vedenkorkeuden keskiarvo on ollut 74,993, alin havaittu vedenkorkeus on ollut 74,46 sekä ylin havaittu vedenkorkeus on ollut 76,02.
Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta. Ala-kivijärven vedenlaatu on arvioitu hyväksi, mutta järven aluella on havaintoja rehevöitymisestä sekä ajoittaisista sinileväkukinnoista.
Ylä-Kivijärven (Kivijärven)[1] vedet purkautuvat Huopaisenvirran kautta Ala-Kivijärveen. Kivijärvien pinnankorkeuden ero on noin 0,3m. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta samassa tasossa olevan Tuohtiaisen[2] kautta sekä muiden järvien kautta Kymijokeen[3]. Ala-kivijärvi onkin osa Valkealan reittiä, joka tunnetaan myös nimellä Väliväylä tai Kivijärven reitti.
Nykytila ja suojelu
Kivijärven (Ylä- ja Ala-Kivijärven) suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry [4] 1996. Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärven veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Kivijärven-Valkealan reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa heinäsorsa, kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira.
Ala-kivijärvessä elää monipuolisesti kalalajeja, ainakin 20 eri kalalajia. Kalalajeina tavataan mm. ahvenia, haukia, järvilohta, kiiskejä, kuhaa, muikkua sekä särkeä. Näistä vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muita tärkeitä virkistyskalalajeja ovat ahven, hauki, järvilohi ja kuha.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, reitin pituus on yhteensä 113 km ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km². Kivijärven reitin[5] valuma-alueen koko on 84,6 km².
Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon alkoi 1800 -luvun loppupuolella. 1950-luvun puolivälillä uiton määrät olivat suurimmillaan, jopa 27 000 tukkia päivässä. Kivijärven lasku lopetti uiton vuonna 1963.
Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella.
