Ero sivun ”Liesjärvi (35.982.1.001)” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Järvi on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Järvi on lievästi rehevä ja vesi on lievästi hapanta ja ruskeanväristä. Järvellä on huomattavia vedenkorkeuden vaihteluja varsinkin loppukesäisin, mutta pitkällä ajalla ei ole ollut huomattavaa laskua huomattavissa. Happitilanne järjessä on hyvä, joskin syvänteissä voi esiintyä kesäisin happikatoa. | Järvi on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Järvi on lievästi rehevä ja vesi on lievästi hapanta ja ruskeanväristä. Järvellä on huomattavia vedenkorkeuden vaihteluja varsinkin loppukesäisin, mutta pitkällä ajalla ei ole ollut huomattavaa laskua huomattavissa. Happitilanne järjessä on hyvä, joskin syvänteissä voi esiintyä kesäisin happikatoa. | ||
| − | Osa järvestä on yhdessä kansallispuiston kanssa luokiteltu Natura-2000 alueeksi. | + | Osa järvestä on yhdessä kansallispuiston kanssa luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Valuma-alueelta löytyy suojeltavia luontotyyppejä, kuten boreaalisia lehtoja, keidassoita ja nevoja. Kansallispuiston alue on suojattu luonnonsuojelulailla ja sen vesialue vesilailla. |
| + | |||
| + | Liesjärven Suojelu ry. suojeluyhdistys perustettiin vuonna 1971. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää järven vesi puhtaana. Yhdistys ottaa kolmen vuoden välein vesinäytteitä ja tutkii järveen laskevia ojia ja jokia sekä tutkii pohjasedimenttejä. Yhdistys on myös toteuttanut hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden niittoa. Suojeluyhdistys on tehnyt arvokasta työtä järven kunnossapitämisessä. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 22: | Rivi 24: | ||
Liesjärvi on ennenkaikkea arvokas lintuvesi, jossa pesii mm. vaarantunut selkälokki. Tyypillisimpiä lintuja järvellä ovat iso- ja tukkakoskelo sekä eri sorsalajit. Muita järvellä tavattavia lajeja ovat harmaahaikara, kuikka, härkälintu, laulujoutsen, kanadanhanhi ja kalasääksi. Järvi on lisäksi tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Järven länsiosa ja viereinen Kyynärä. | Liesjärvi on ennenkaikkea arvokas lintuvesi, jossa pesii mm. vaarantunut selkälokki. Tyypillisimpiä lintuja järvellä ovat iso- ja tukkakoskelo sekä eri sorsalajit. Muita järvellä tavattavia lajeja ovat harmaahaikara, kuikka, härkälintu, laulujoutsen, kanadanhanhi ja kalasääksi. Järvi on lisäksi tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Järven länsiosa ja viereinen Kyynärä. | ||
| + | |||
| + | Liesjärven kansallispuistossa tavataan useita Lintudirektiivin liitteen I lintuja ja muutamama Luontodirektiivin liitteen II lajeja. Muita huomioitavia lajeja on mm. suovalkku (NT), huopakääpä (NT), korkkikerroskääpä (NT) ja pikkukihokki (VU). | ||
| + | |||
| + | NT (Near Threatened) = Silmällä pidettävä laji, jonka populaatio on harvalukuinen. | ||
| + | VU (Vulnerable) = Vaarantunut laji, jolla on suuri uhka hävitä luonnosta. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 27: | Rivi 34: | ||
Järvestä nostettiin järvimalmia aina 1920-luvulle asti. Järvellä on myös harjoitettu puunuittoa. | Järvestä nostettiin järvimalmia aina 1920-luvulle asti. Järvellä on myös harjoitettu puunuittoa. | ||
| − | Järvi kuuluu osana Liesjärven kansallispuistoon, joka on suosittu retkeilykohde. | + | Järvi kuuluu osana Liesjärven kansallispuistoon, joka on suosittu retkeilykohde. Järven kaakkoisosassa on Kortenniemi, jossa on Museoviraston suojelema Kortenniemen perinnetila nähtävyytenä. |
Järvellä on runsaasti loma-asutusta ja järvi soveltuukin hyvin virkistyskäyttöön. Sinilevää ei ole havaittu häiritsevin määrin. | Järvellä on runsaasti loma-asutusta ja järvi soveltuukin hyvin virkistyskäyttöön. Sinilevää ei ole havaittu häiritsevin määrin. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Järven itäosassa on Paskakannanlahti ja sen niemi Paskakanta. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 16. toukokuuta 2014 kello 18.48
Järvi
Nimi: Liesjärvi
Järvinumero: 35.982.1.001
Vesistöalue: Liesjärven alue (35.982)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 943,86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 54,75 km54 750 m <br />
Korkeustaso: 108,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tammela, Somero, Lohja
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Varsinais-Suomen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Talaank%C3%A4rki_71-ObsALG-202406271516-667d590218528.png)
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Tammelassa Kanta-Hämeen maakunnassa Valtatie 2 varrella. Järvi ja sen kansallispuisto ovat suunnilleen Forssan ja Karkkilan puolivälissä. Järvellä on pinta-alaa noin 884 hehtaaria, korkeus merenpinnasta 108,5m. Järven keskimääräinen syvyys on vajaa 3m, mutta syvin kohta on 12m. Järven valuma-alue on kooltaan noin 130 neliökilometriä, johon kuuluu pääosin metsää ja laajoja suoalueita. Keskimääräinen aika veden vaihtumiselle on noin vuosi.
Järvi on yksi Kokemäenjoen vesistön latvajärvistä. Järvi laskee pohjoisessa Kuivajärveen. Järveen laskee mm. viereiset Tapolanjärvi, Kyynärä sekä kauempana oleva Ruostejärvi. Muita laskevia järviä ovat Isojärvi ja Salkolanjärvi. Liesjärven ja Kyynärän erottaa kapea Kyynäränharju, joka paikoin vain 6m leveä. Harjussa on aukko, jonka kautta järvet kohtaavat.
Nykytila ja suojelu
Järvi on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Järvi on lievästi rehevä ja vesi on lievästi hapanta ja ruskeanväristä. Järvellä on huomattavia vedenkorkeuden vaihteluja varsinkin loppukesäisin, mutta pitkällä ajalla ei ole ollut huomattavaa laskua huomattavissa. Happitilanne järjessä on hyvä, joskin syvänteissä voi esiintyä kesäisin happikatoa.
Osa järvestä on yhdessä kansallispuiston kanssa luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Valuma-alueelta löytyy suojeltavia luontotyyppejä, kuten boreaalisia lehtoja, keidassoita ja nevoja. Kansallispuiston alue on suojattu luonnonsuojelulailla ja sen vesialue vesilailla.
Liesjärven Suojelu ry. suojeluyhdistys perustettiin vuonna 1971. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää järven vesi puhtaana. Yhdistys ottaa kolmen vuoden välein vesinäytteitä ja tutkii järveen laskevia ojia ja jokia sekä tutkii pohjasedimenttejä. Yhdistys on myös toteuttanut hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden niittoa. Suojeluyhdistys on tehnyt arvokasta työtä järven kunnossapitämisessä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalakanta on monipuolista ja runsasta. Järveen on istutettu haukea, järvi- ja planktonsiikaa, järvitaimenta, karppia, kirjolohta, kuhaa, lahnaa ja muikkua. Kuhaa ja planktonsiikaa on istutettu useammin kuin muita lajeja. Koekalastuksessa järvestä on saatu pääosin ahvenia, särkiä ja haukia. Vähemmän saatuja lajeja ovat made, lahna, kiiski, salakka ja muikku. Järvellä on myös toteutettu hoitokalastusta vuosina 2000-2002. Tulosten perusteella ei ole tarvetta suuremmalle hoitokalastukselle. Kuha ja hauki ovat lajeja jotka tuntuvat erityisesti viihtyvän järvessä. Vastaavasti siika ei menesty järvessä. Muikun esiintyminen viestii järven hyvästä kunnosta.
Liesjärvi on pääosin melko karu järvi eikä vesikasvillisuutta ole liiaksi. Joillakin lahdilla on suurempaa kasvustoa, mutta ei ongelmaksi asti. Jotkin ojansuut ovat rehevöityneet, josta ilmaversoiset ja kelluslehtiset ovat hyötyneet. Tiheimmin näitä lajeja kasvaa Joensuunlahdessa järven kaakkoisosassa. Järven eteläisessä osassa Taipaleenlahdella kukoistaa järvikorte- ja järviruokokasvit. Järven keskiosissa taas menestyy ulpukka ja uistinvita.
Järveltä on löydetty harvinaisena suvantonäkinsammal. Puhtaan veden tarvitsevien lajien monipuolinen esiintyvyys merkkaa vesistön hyvästä kunnosta. Vesipuitedirektiivin mukaisten vesikasvilajien esiintyvyyden heikkenemisen perusteella järven tila on hieman heikentynyt ja on direktiivin mukaan hyvän ja tyydyttävän välillä.
Liesjärvi on ennenkaikkea arvokas lintuvesi, jossa pesii mm. vaarantunut selkälokki. Tyypillisimpiä lintuja järvellä ovat iso- ja tukkakoskelo sekä eri sorsalajit. Muita järvellä tavattavia lajeja ovat harmaahaikara, kuikka, härkälintu, laulujoutsen, kanadanhanhi ja kalasääksi. Järvi on lisäksi tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Järven länsiosa ja viereinen Kyynärä.
Liesjärven kansallispuistossa tavataan useita Lintudirektiivin liitteen I lintuja ja muutamama Luontodirektiivin liitteen II lajeja. Muita huomioitavia lajeja on mm. suovalkku (NT), huopakääpä (NT), korkkikerroskääpä (NT) ja pikkukihokki (VU).
NT (Near Threatened) = Silmällä pidettävä laji, jonka populaatio on harvalukuinen. VU (Vulnerable) = Vaarantunut laji, jolla on suuri uhka hävitä luonnosta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvestä nostettiin järvimalmia aina 1920-luvulle asti. Järvellä on myös harjoitettu puunuittoa.
Järvi kuuluu osana Liesjärven kansallispuistoon, joka on suosittu retkeilykohde. Järven kaakkoisosassa on Kortenniemi, jossa on Museoviraston suojelema Kortenniemen perinnetila nähtävyytenä.
Järvellä on runsaasti loma-asutusta ja järvi soveltuukin hyvin virkistyskäyttöön. Sinilevää ei ole havaittu häiritsevin määrin.
Tarut ja tositarinat
Järven itäosassa on Paskakannanlahti ja sen niemi Paskakanta.
