Ero sivun ”Kankarinjärvi (35.534.1.001)” versioiden välillä
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kankarijärvelle syntyvä vesistökuormitus koostuu turvetuotannosta, maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja haja-asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Järven länsipuolella sijaitsee runsaasti peltomaita ja valuma-alueella on runsaasti metsäojituksia. Kankarijärvi on rehevä järvi, jonka alusvesi kärsii heikosta happitilanteesta lopputalvisin ja satunnaisesti loppukesäisin. (Tampereen kaupunki 2014) | ||
| + | |||
| + | Kankarinjärvi luokitellaan yleisen vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti luokkaan tyydyttävä. (Tampereen kaupunki 2014) | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Kankarinjärvi.jpg|750px|left|]] | ||
| + | <small>Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarijärvessä kasvukauden aikana v. 1991-2013. Kankarinjärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Kalastajat ovat saaneet järvestä lähinnä haukea, ahventa, kuhaa, lahnaa ja särkeä. Järveen on istutettu järvilohta ja kuhaa. Kuhakanta on lähtenyt hyvin elpymään, mutta lohikanta on heikko. Myös rapukanta on heikentynyt järvelle iskeneen rapuruton seurauksena. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005) | ||
| + | |||
| + | Kankarinjärven yläpuolisissa koskissa on suoritettu kalkitusta. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 18: | Rivi 29: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | Tampereen kaupunki 2014. Uimarantaprofiili. Pyhäniemen EU-uimaranta. WWW-sivu. Luettu 2.6.2014. [http://www.sotesi.fi/sotesi/liitetiedostot/editori_materiaali//18255.pdf] | ||
| + | |||
| + | Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005. Pirttinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kihniö. Lupapäätös 160/2005/4. WWW-sivu. Luettu 2.6.2014. | ||
| + | [http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=14&ved=0CGoQFjAN&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257BBBD1FC82-676D-4F29-98B3-6F4A8833813E%257D%2F84128&ei=ZEqMU9zSLIjNygPu_oKYBw&usg=AFQjCNH5bdi3SOOSRVdPFq1ihjjeCDLgdw&bvm=bv.67720277,d.bGQ] | ||
Nykyinen versio 22. lokakuuta 2015 kello 09.31
Järvi
Nimi: Kankarinjärvi
Järvinumero: 35.534.1.001
Vesistöalue: Kankarinjärven alue (35.534)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 748,46 ha
Syvyys: 11,5 m
Keskisyvyys: 2,05 m
Tilavuus: 15 353 300 m³0,0154 km³ <br />15 353 300 000 l <br />
Rantaviiva: 30,77 km30 770 m <br />
Korkeustaso: 130,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kihniö
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kankarinjärvi on Kihniössä sijaitseva Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Ikaalisten reittiin lukeutuva rehevä järvi. Järveen laskee pohjoisesta Naarminjärven vesistö, lännestä Vääräjoen vesistö, idästä Hirvijoen ja Nerkoonjärven vesistöt. Järven valuma-alue on 256 km². (Tampereen kaupunki 2014)
Nykytila ja suojelu
Kankarijärvelle syntyvä vesistökuormitus koostuu turvetuotannosta, maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja haja-asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Järven länsipuolella sijaitsee runsaasti peltomaita ja valuma-alueella on runsaasti metsäojituksia. Kankarijärvi on rehevä järvi, jonka alusvesi kärsii heikosta happitilanteesta lopputalvisin ja satunnaisesti loppukesäisin. (Tampereen kaupunki 2014)
Kankarinjärvi luokitellaan yleisen vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti luokkaan tyydyttävä. (Tampereen kaupunki 2014)
Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarijärvessä kasvukauden aikana v. 1991-2013. Kankarinjärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalastajat ovat saaneet järvestä lähinnä haukea, ahventa, kuhaa, lahnaa ja särkeä. Järveen on istutettu järvilohta ja kuhaa. Kuhakanta on lähtenyt hyvin elpymään, mutta lohikanta on heikko. Myös rapukanta on heikentynyt järvelle iskeneen rapuruton seurauksena. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005)
Kankarinjärven yläpuolisissa koskissa on suoritettu kalkitusta. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kankarinjärvelle sijaitsee Pyhäniemen uimaranta. Uimarannan pohjoispuolelta alkaa noin kilometrin pituinen pitkä, kapea niemi (nimeltään Pyhäniemi), joka työntyy järvelle lounaaseen. (Tampereen kaupunki 2014)
Järven rannat ovat paikoittain tiheään asuttuja.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Tampereen kaupunki 2014. Uimarantaprofiili. Pyhäniemen EU-uimaranta. WWW-sivu. Luettu 2.6.2014. [1]
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005. Pirttinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kihniö. Lupapäätös 160/2005/4. WWW-sivu. Luettu 2.6.2014. [2]
