Ero sivun ”Luolalanjärvi (82V050.1.001)” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Luolalanjärvi on rehevöitynyt, joka johtuu lähinnä järven omasta sisäisestä kuormituksesta. Järven pohjan sedimentti on hapetonta liejua ja erilaisia saviliejukerroksia. | + | Luolalanjärvi ei ole luonnontilainen järvi, sillä vedenkorkeutta on säännöstelty jo 1953 vuodesta lähtien. |
| + | |||
| + | Järvi on rehevöitynyt, joka johtuu lähinnä järven omasta sisäisestä kuormituksesta. Järven pohjan sedimentti on hapetonta liejua ja erilaisia saviliejukerroksia. | ||
Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä on selvitetty vuosina 1996-1997 ja kasvillisuutta sekä linnustoa vuosina 2003-2004. Luolalanjärvellä on tehty myös 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sedimenttien kipsikäsittelykokeita. Tutkimusten koealueena Luolalanjärvi osoittautui erinomaiseksi paikaksi, mutta se on liian matala, kauttaaltaan ja tasaisesti rehevöitynyt järvi, jotta sitä voitaisiin parantaa kipsikäsittelyllä. Myöskään ruoppaus ja hapetus eivät ole hyviä vaihtoehtoja. Vesikasvillisuuden ja kalojen poistolla voitaisiin mahdollisesti parantaa järven tilaa. | Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä on selvitetty vuosina 1996-1997 ja kasvillisuutta sekä linnustoa vuosina 2003-2004. Luolalanjärvellä on tehty myös 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sedimenttien kipsikäsittelykokeita. Tutkimusten koealueena Luolalanjärvi osoittautui erinomaiseksi paikaksi, mutta se on liian matala, kauttaaltaan ja tasaisesti rehevöitynyt järvi, jotta sitä voitaisiin parantaa kipsikäsittelyllä. Myöskään ruoppaus ja hapetus eivät ole hyviä vaihtoehtoja. Vesikasvillisuuden ja kalojen poistolla voitaisiin mahdollisesti parantaa järven tilaa. | ||
| Rivi 26: | Rivi 28: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Wikipedia kertoo järven historiasta seuraavaa: | ||
| + | |||
| + | "Luolalanjärvi oli etelästä ja pohjoisesta yhteydessä mereen 1000-luvun jälkipuoliskolla, jonka jälkeen se kuroutui järveksi. | ||
| + | |||
| + | Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Kylpylän tarpeisiin otettiin savea Luolalanjärvestä. | ||
| + | |||
| + | Järven koilliskulmassa sijaitsee vuonna 1939 rakennettu kerrostalo, joka toimi ensin sotilassairaalana, 1940-luvulta eteenpäin emäntä- ja karjatalouskouluna, myöhemmin kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksena, vuosina 1995-2002 Naantalin Kylpylän kesähotellina ja nykyään asuinkerrostalona. | ||
| + | |||
| + | Järven eteläpuolinen alue kehittyi teollisuusalueeksi 1950- ja 1960-luvuilla ja vuonna 1953 järven veden korkeutta alettiin säännöstellä. Järvestä otetaan jäähdytysvettä edelleen Finnfeeds Finlandin tarpeisiin noin 100 000 m³ vuodessa.Järven rantoja on voimakkaasti muokattu ja osa länsipuolen rantaviivasta on täytemaata." | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | Wikipedia. Luolalanjärvi. WWW-sivu. Luettu 9.6.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luolalanj%C3%A4rvi] | ||
Nykyinen versio 9. kesäkuuta 2014 kello 14.52
Järvi
Nimi: Luolalanjärvi
Järvinumero: 82V050.1.001
Vesistöalue: Välialue (82V050)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Perustiedot
Pinta-ala: 24,15 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,09 km3 090 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Naantali
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Luolalanjärvi sijaitsee Naantalissa, kilometrin etäisyydellä keskustasta itään. Järven pinta-ala on 24 hehtaaria ja keskisyvyys on 1,6 metriä sekä syvin kohta 5,3 metriä. Järven pohjoispäässä on oja, jossa on pieni pato veden säännöstelyyn. Oja laskee mereen Naantalin kylpylän lammille. Järven koilliskulmassa on järven ainut, noin 3 m² kokoinen saari, sekä peltoa, jonka välissä on niittyä. Järven pohjoisrannalla on Naantaliin johtava kantatie 40. Järven Eteläpäässä on Naantalin satama ja lähimpänä järveä Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitos.
Luolalanjärvi on erittäin rehevä.
Nykytila ja suojelu
Luolalanjärvi ei ole luonnontilainen järvi, sillä vedenkorkeutta on säännöstelty jo 1953 vuodesta lähtien.
Järvi on rehevöitynyt, joka johtuu lähinnä järven omasta sisäisestä kuormituksesta. Järven pohjan sedimentti on hapetonta liejua ja erilaisia saviliejukerroksia.
Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä on selvitetty vuosina 1996-1997 ja kasvillisuutta sekä linnustoa vuosina 2003-2004. Luolalanjärvellä on tehty myös 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sedimenttien kipsikäsittelykokeita. Tutkimusten koealueena Luolalanjärvi osoittautui erinomaiseksi paikaksi, mutta se on liian matala, kauttaaltaan ja tasaisesti rehevöitynyt järvi, jotta sitä voitaisiin parantaa kipsikäsittelyllä. Myöskään ruoppaus ja hapetus eivät ole hyviä vaihtoehtoja. Vesikasvillisuuden ja kalojen poistolla voitaisiin mahdollisesti parantaa järven tilaa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuonna 2003 tehdyn tehdyn linnustoselvityksen mukaan järvellä ja sen ranta-alueilla pesi 26 lajia ja 85 paria, joista tärkeimpinä lajeina mustakurkku-uikku ja pensastasku. Järvellä on suuri merkitys muuttoaikoina linnuston kerääntymis- ja ruokailualueena. Luolalanjärvessä on runsas surviaissääskien kanta, jonka ansiosta järvelle kerääntyy sadoittain kala- ja lapintiiroja sekä pääskyjä. Syysmuuton aikana Luolalanjärvi on yksi Lounais-Suomen merkittävimmistä uiveloiden ja punasotkien kerääntymisalueista. Järvellä on tavattu myös harvinaisuuksia, muun muassa kuparisorsa ja harjakoskelo.
Vuosina 1996-1997 tehdyissä koekalastuksissa saaliista 90 prosenttia oli särkeä. Järvestä saatiin myös ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja ruutanaa. Vuonna 2005 järveen istutettin noin 2 000 kesän ikäistä kuhaa pienentämään roskakalojen määrää ja lisäämään virkistysarvoa.
Vuoden 2003 talvella Luolalanjärvessä oli paha happikato, jolloin järvestä kuoli huomattava määrä kalaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Luolalanjärvi on merkittävä lintujärvi ja sen rannoilla onkin kaksi lintutornia. Järven ympäri kiertää myös 3 kilometriä pitkä luontopolku, joka on osittain peitetty pitkospuilla ja haketuksella.
Tarut ja tositarinat
Wikipedia kertoo järven historiasta seuraavaa:
"Luolalanjärvi oli etelästä ja pohjoisesta yhteydessä mereen 1000-luvun jälkipuoliskolla, jonka jälkeen se kuroutui järveksi.
Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Kylpylän tarpeisiin otettiin savea Luolalanjärvestä.
Järven koilliskulmassa sijaitsee vuonna 1939 rakennettu kerrostalo, joka toimi ensin sotilassairaalana, 1940-luvulta eteenpäin emäntä- ja karjatalouskouluna, myöhemmin kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksena, vuosina 1995-2002 Naantalin Kylpylän kesähotellina ja nykyään asuinkerrostalona.
Järven eteläpuolinen alue kehittyi teollisuusalueeksi 1950- ja 1960-luvuilla ja vuonna 1953 järven veden korkeutta alettiin säännöstellä. Järvestä otetaan jäähdytysvettä edelleen Finnfeeds Finlandin tarpeisiin noin 100 000 m³ vuodessa.Järven rantoja on voimakkaasti muokattu ja osa länsipuolen rantaviivasta on täytemaata."
Aiheesta muualla
Wikipedia. Luolalanjärvi. WWW-sivu. Luettu 9.6.2014. [1]
