Ero sivun ”Nerosjärvi (35.783.1.001)” versioiden välillä
MeS (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | |||
| − | |||
Nerosjärvellä elää runsaasti eri kala- ja lintulajeja. Kalalajeista järvellä esiintyy ainakin ahven, taimen, muikku, lahna, siika, hauki ja kuha. Vesilintuja taas elää paljon matalissa ja runsaskasvustoisissa vesissä sekä useissa saarissa ja karikoilla. Linnustoon kuuluvat etenkin sorsa- uikku- ja lokkilinnut sekä kalatiira ja harvinainen ruisrääkkä. | Nerosjärvellä elää runsaasti eri kala- ja lintulajeja. Kalalajeista järvellä esiintyy ainakin ahven, taimen, muikku, lahna, siika, hauki ja kuha. Vesilintuja taas elää paljon matalissa ja runsaskasvustoisissa vesissä sekä useissa saarissa ja karikoilla. Linnustoon kuuluvat etenkin sorsa- uikku- ja lokkilinnut sekä kalatiira ja harvinainen ruisrääkkä. | ||
| − | + | Nerosjärven vesikasvillisuus on runsasta paitsi pehmeäpohjaisissa lahdissa, niin myös kovapohjaisilla, aallokolta suojattomilla alueilla. Suurimmaksi osaksi järven vesikasvillisuus koostuu karujen humusvesien peruslajistosta, mutta rehevöitymisen ja luontaisen ravinteisuuden takia matalissa lahdissa kasvaa myös runsasravinteisuutta ilmentäviä vesikasvilajeja, kuten vesiruttoa, kurjenmiekkaa ja kiehkuraärviää. Keskikesällä laajoilla matalilla vesialueilla on yleensä paljon valkoisia lumpeen ja järvisätkimen kukkia. Matalassa vedessä kasvavat muun muassa myrkkykeiso, ruokohelpi, viiltosara, vehka, jokileinikki ja ojasorsimo. Kelluslehtisvyöhykkeessä puolestaan kasvavat esimerkiksi uistinvita, ruskoärviä, vesikuusi ja ahvenvita. | |
| − | |||
| − | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | *[http://www. | + | *[http://www.knsy.info/frame.html Kuohi-Nerosjärven Suojeluyhdistys] |
Wikipedia. Nerosjärvi. Internet-sivu. Luettu 12.6.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nerosj%C3%A4rvi] | Wikipedia. Nerosjärvi. Internet-sivu. Luettu 12.6.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nerosj%C3%A4rvi] | ||
Nykyinen versio 24. kesäkuuta 2014 kello 14.54
Järvi
Nimi: Nerosjärvi
Järvinumero: 35.783.1.001
Vesistöalue: Nerosjärven alue (35.783)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 779,66 ha
Syvyys: 20,54 m
Keskisyvyys: 4,46 m
Tilavuus: 34 766 400 m³0,0348 km³ <br />34 766 400 000 l <br />
Rantaviiva: 65,95 km65 950 m <br />
Korkeustaso: 93,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nerosjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa ja Padasjoella. Suurimmalta osin se on Hämeenlinnan puolella Lammilla. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin.
Järvi on pinta-alaltaan 7,8 km², sillä on rantaviivaa noin 66 kilometriä, keskisyvyyttä noin 4,5 metriä ja sen suurin syvyys on 20,5 metriä.
Nykytila ja suojelu
Nerosjärvi on lievästi rehevä ja humuspitoinen, sen itäosassa oleva syvänne kärsii loppukesällä hapenvajauksesta ja joskus hapenpuutteesta. Muuten järven ekologinen tila on hyvä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Nerosjärvellä elää runsaasti eri kala- ja lintulajeja. Kalalajeista järvellä esiintyy ainakin ahven, taimen, muikku, lahna, siika, hauki ja kuha. Vesilintuja taas elää paljon matalissa ja runsaskasvustoisissa vesissä sekä useissa saarissa ja karikoilla. Linnustoon kuuluvat etenkin sorsa- uikku- ja lokkilinnut sekä kalatiira ja harvinainen ruisrääkkä.
Nerosjärven vesikasvillisuus on runsasta paitsi pehmeäpohjaisissa lahdissa, niin myös kovapohjaisilla, aallokolta suojattomilla alueilla. Suurimmaksi osaksi järven vesikasvillisuus koostuu karujen humusvesien peruslajistosta, mutta rehevöitymisen ja luontaisen ravinteisuuden takia matalissa lahdissa kasvaa myös runsasravinteisuutta ilmentäviä vesikasvilajeja, kuten vesiruttoa, kurjenmiekkaa ja kiehkuraärviää. Keskikesällä laajoilla matalilla vesialueilla on yleensä paljon valkoisia lumpeen ja järvisätkimen kukkia. Matalassa vedessä kasvavat muun muassa myrkkykeiso, ruokohelpi, viiltosara, vehka, jokileinikki ja ojasorsimo. Kelluslehtisvyöhykkeessä puolestaan kasvavat esimerkiksi uistinvita, ruskoärviä, vesikuusi ja ahvenvita.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Nerosjärvi. Internet-sivu. Luettu 12.6.2014. [1]
