Ero sivun ”Suokumaanjärvi (04.132.1.001)” versioiden välillä
p |
|||
| (9 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Suokumaanjärvi sijaitsee Lappeenrannassa Suokumaan kylän lähettyvillä, Suomen ja Venäjän rajalla. Pieni osa järven itäpäästä sijaitsee Venäjän puolella. Järvi on pinta-alaltaan noin 300 hehtaaria, sen keskisyvyys on viisi metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Suokumaanjärvi muodostuu yhdestä selästä. Järven ainoat saaret, Himmaansaari ja Kaikkaanluodot, ovat Venäjän rajan tuntumassa. | ||
| − | + | Järvi on kolmehaaraisen, Salpausselän rinteiltä alkunsa saavan Suokumaanjoen valuma-alueen suurin. Suokumaanjoki laskee järveen, ja Venäjän puolella järvi yhtyy Hiirenjoen ja Kuurmanjoen kautta Vuokseen. | |
| − | |||
| − | Järvi on kolmehaaraisen, Salpausselän rinteiltä alkunsa saavan Suokumaanjoen | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Järven vesi on erittäin ruskeaa ja se on voimakkaasti rehevöitynyt ja happiongelmallinen. Vesistöä kuormittavat maatalouden hajakuormitus ja läheiset Konnunsuon vankila sekä Höytiönsuon turvetuotantoalue. Ihmistoiminta on voimakkaasti muuntanut vedenlaatua huonoon suuntaan. Järven ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ahven, särki, hauki, made ja kiiski, joiden lisäksi järveen on istutettu kuhaa, lahnaa, siikaa ja karppia. | ||
| + | |||
| + | Järvi on osa valtakunnallisesti arvokasta Konnunsuon – Joutsenon kirkonkylän maisema-aluetta, jonka pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa ruisrääkkä, tuulihaukka, nuolihaukka, ampuhaukka ja harmaapäätikka. Järven lounaispää on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | + | Suokumaanjärven ympärillä on rakennuksia, jotka ovat pääasiassa keskittyneet länsi- ja pohjoisrannoille. Länsirannalla Haapaniemessä on uimaranta. Järvellä harjoitetaan myös vapaa-ajan kalastusta. | |
| − | Suokumaanjärven ympärillä on rakennuksia, jotka ovat pääasiassa keskittyneet länsi- ja pohjoisrannoille. Länsirannalla Haapaniemessä on uimaranta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | |||
12. divisioona, johon kuului muun muassa Jalkaväkirykmentti 26 eli niin sanottu Ässärykmentti, kävi taisteluja Suokumaanjärven ja Kuurmanpohjan alueella jatkosodassa kesällä 1941. | 12. divisioona, johon kuului muun muassa Jalkaväkirykmentti 26 eli niin sanottu Ässärykmentti, kävi taisteluja Suokumaanjärven ja Kuurmanpohjan alueella jatkosodassa kesällä 1941. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | [https://fi.wikipedia.org/wiki/Suokumaanjärvi Suokumaanjärvi] Wikipedia. Viitattu 30.6.2014. | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Venäjän järvet]] | ||
Nykyinen versio 13. lokakuuta 2021 kello 14.43
Järvi
Nimi: Suokumaanjärvi
Järvinumero: 04.132.1.001
Vesistöalue: Suokumaanjoen alue (04.132)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 300,88 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10,94 km10 940 m <br />
Korkeustaso: 35,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lappeenranta
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suokumaanjärvi sijaitsee Lappeenrannassa Suokumaan kylän lähettyvillä, Suomen ja Venäjän rajalla. Pieni osa järven itäpäästä sijaitsee Venäjän puolella. Järvi on pinta-alaltaan noin 300 hehtaaria, sen keskisyvyys on viisi metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Suokumaanjärvi muodostuu yhdestä selästä. Järven ainoat saaret, Himmaansaari ja Kaikkaanluodot, ovat Venäjän rajan tuntumassa.
Järvi on kolmehaaraisen, Salpausselän rinteiltä alkunsa saavan Suokumaanjoen valuma-alueen suurin. Suokumaanjoki laskee järveen, ja Venäjän puolella järvi yhtyy Hiirenjoen ja Kuurmanjoen kautta Vuokseen.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on erittäin ruskeaa ja se on voimakkaasti rehevöitynyt ja happiongelmallinen. Vesistöä kuormittavat maatalouden hajakuormitus ja läheiset Konnunsuon vankila sekä Höytiönsuon turvetuotantoalue. Ihmistoiminta on voimakkaasti muuntanut vedenlaatua huonoon suuntaan. Järven ekologinen tila on arvioitu välttäväksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ahven, särki, hauki, made ja kiiski, joiden lisäksi järveen on istutettu kuhaa, lahnaa, siikaa ja karppia.
Järvi on osa valtakunnallisesti arvokasta Konnunsuon – Joutsenon kirkonkylän maisema-aluetta, jonka pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa ruisrääkkä, tuulihaukka, nuolihaukka, ampuhaukka ja harmaapäätikka. Järven lounaispää on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suokumaanjärven ympärillä on rakennuksia, jotka ovat pääasiassa keskittyneet länsi- ja pohjoisrannoille. Länsirannalla Haapaniemessä on uimaranta. Järvellä harjoitetaan myös vapaa-ajan kalastusta.
Tarut ja tositarinat
12. divisioona, johon kuului muun muassa Jalkaväkirykmentti 26 eli niin sanottu Ässärykmentti, kävi taisteluja Suokumaanjärven ja Kuurmanpohjan alueella jatkosodassa kesällä 1941.
Aiheesta muualla
Suokumaanjärvi Wikipedia. Viitattu 30.6.2014.
