Ero sivun ”Ylä-Kintaus (14.553.1.001)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Yläkintaudella on 8 saarta. Maailmankartalle järven nostaa joka elokuussa sen lähistöllä ajettava mökkiperän erikoiskoe Jyväskylän MM-ralleissa. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 15: | Rivi 16: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/691:341 Linnusto] (Lintu atlas) | ||
Nykyinen versio 27. elokuuta 2014 kello 13.58
Järvi
Nimi: Ylä-Kintaus
Järvinumero: 14.553.1.001
Vesistöalue: Kintauksen alue (14.553)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 572,32 ha
Syvyys: 19 m
Keskisyvyys: 4,58 m
Tilavuus: 26 201 900 m³0,0262 km³ <br />26 201 900 000 l <br />
Rantaviiva: 36,71 km36 710 m <br />
Korkeustaso: 154,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Petäjävesi (kunta)
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Yläkintaudella on 8 saarta. Maailmankartalle järven nostaa joka elokuussa sen lähistöllä ajettava mökkiperän erikoiskoe Jyväskylän MM-ralleissa.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on erittäin ruskeaa, ja se on lievästi rehevöitynyt. pH on 6,3, eli se on lievästi happamoitunut.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ylä-Kintauteen on istutettu kuhaa, muikkua ja erilaisia siikoja. Lisäksi järvestä löytyy yleisimpiä kalalajeja, kuten ahventa, särkeä ja haukea. Järvirapua on raportoitu ainakin aiempina vuosina. Suomen Lintuatlaksen mukaan järven rannoilla pesii varmasti 62 eri lintulajia, kuten laulujoutsen, metso ja viirupöllö. Todennäköisisti pesiviä lintuja on 26, joihin kuuluvat mm. tavi, fasaani ja tuulihaukka. Mähdollisesti pesiviä lajeja on 15, joita ovat esimerkiksi leppälintu, kiuru ja mehiläishaukka.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannat ovat pääosin kesämökkien kansoittamaa, mutta muutama vakituinen asuntokin löytyy. Vesistöä käytetään lähinnä virkistyskäyttöön ja harrastuskalastukseen.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Linnusto (Lintu atlas)
