Ero sivun ”Niinivesi (14.721.1.001)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi on melko karu ja kirkasvetinen. Sen vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Vesistöön on istutettu kuhaa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 16: | Rivi 20: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | Wikipedia. Niinivesi. Internet-sivu. Viitattu 7.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Niinivesi] | ||
Nykyinen versio 7. heinäkuuta 2014 kello 15.01
Järvi
Nimi: Niinivesi
Järvinumero: 14.721.1.001
Vesistöalue: Niiniveden alue (14.721)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 7 565,97 ha
Syvyys: 19,2 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 196,31 km196 310 m <br />
Korkeustaso: 97,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Rautalampi (kunta), Vesanto, Tervo (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Niinivesi sijaitsee Rautalammin, Vesannon ja Tervon kuntien alueella Pohjois-Savossa. Se kuuluu Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin. Niinivesi saa vetensä lännestä Kiesimästä, joka laskee järveen Kerkonjokea pitkin. Myös itäpuolisen, samassa tasossa sijaitsevan Iisveden vedet virtaavat Niiniveteen Vaajavirran, Säynätsalmen ja Putaansalmen lävitse. Niinivesi laskee kaakossa Miekkaveteen Nokisenkosken kautta. Järvi on pinta-alaltaan 75 km² ja sen pinnankorkeus on 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella.
Niinivesi on luode–kaakkosuuntainen, yli 35 kilometriä pitkä ja varsin kapea järvi. Sen pohjoinen osa, niin sanottu Pohjois-Niinivesi on käytännössä hyvin pitkulainen lahti, jonka pituus on lähes 20 kilometriä ja leveys vain hieman yli kilometrin. Etelämmäs tultaessa järvi levenee varsinaiseksi Niiniveden seläksi. Saaria on eniten järven keskiosissa, suurimmat niistä ovat eteläinen Kotasaari ja keskiosan Papinsaari. Suurimpia järveen työntyviä niemiä ovat Västinniemi ja Kerkonniemi sekä Pohjois-Niiniveden Kuorniemi. Idässä laaja Saikarinniemi erottaa Niiniveden Iisvedestä. Rantaviivaa järvellä on 196 kilometriä.
Nykytila ja suojelu
Järvi on melko karu ja kirkasvetinen. Sen vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Wikipedia. Niinivesi. Internet-sivu. Viitattu 7.7.2014. [1]
