Alinen Rautjärvi (35.787.1.021)

3 820 m <br />

Alinen Rautjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Alinen Rautjärvi
Järvinumero: 35.787.1.021
Vesistöalue: Ekojärven valuma-alue (35.787)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 48,78 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,82 km3 820 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Alinen Rautjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa Evon luonnonsuojelualueella noin 16km Tuuloksen taajamasta koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 48,8ha ja syvyyttä noin 9m. Järvi laskee Ylimyllynkosken kautta länteen Ekojärveen ja lopulta Kuohijärveen. Järveen laskee Hokajärvi Luutajokea pitkin.

Nykytila ja suojelu

Järvi sijaitsee Evon Natura-2000 alueella, joka on suojeltu usealla eri lailla (mm. luonnonsuojelulaki ja vesilaki). Evon luonto-oppaan mukaan suurin osa alueen järvistä on humusvetisiä, happamia ja karuja.

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu vesistönäytteitä kaikkiaan 22 kertaa vuosien 1981-2008 välillä. Näytteenottajana on toiminut pääosin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, jonka lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus on ottanut näytteitä kerran vuonna 1998. Mittauksia alettiin suorittaa kaksi kertaa vuodessa, joka toinen/kolmas vuosi 2000-luvulle tultaessa.

Hapen kyllästysaste on vaihdellut päällysvedessä usein, mutta alusvedessä taas on usein ollut happikato. Päällysvedessä hapen kyllästysaste on keskimäärin ollut 79%. Heikoin arvo mitattiin vuoden 2003 ensimmäisellä näytteenottokerralla, kun kyllästysaste oli 52%. Paras arvo puolestaan saatiin vuonna 1981, jolloin happea oli 100%. Alusvedessä taas happikatoa on ollut 8 mittauskertana, viimeksi vuoden 2008 kesänä. Korkeinkin arvo oli vain 32%, joka mitattiin vuonna 1997. Keskimäärin happea oli alusvedessä mittausaikana 5,3%.

Kokonaistyppipitoisuus on päällysvedessä ollut keskimäärin 464µg/l ja alusvedessä 605µg/l. Suuria typen pitoisuuden vaihteluita ei ole ollut päällysvedessä, mutta alusvedessä korkein arvo oli vuonna 1999 (940µg/l) ja alin arvo vuonna 1987 (330µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 23µg/l ja alusvedessä 39µg/l. Päällysvedessä vaihteluväli on ollut 11-40µg/l ja alusvedessä 21-63µg/l.

Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,4m ja vaihdellut välillä 0,7m-2,3m. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Alinen Rautjärvi on kokonaisfosforipitoisuuden suhteen tyydyttävällä tasolla. Tuloksista on nähtävissä jonkin asteinen laskusuhdanne fosforin suhteen niin päällys- kuin alusvedessäkin. Kokonaistypen suhteen taas ei ole nähtävissä selkeää suuntausta, mutta lievä noususuhdanne on ilmeinen. Päällysveden hapen kyllästysaste on myöskin heikentynyt hieman viime vuosina, mutta ei kuitenkaan merkittävästi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä on luonnonhiekkaranta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven itäpuolella Ylisen Rautjärven ja Keskisen Rautjärven välissä on Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampus.

Aiheesta muualla

Evon Natura-2000 alue (ymparisto.fi)

Evon retkeilyalue (Luontoon.fi)

Evon luonto-opas (hamk.fi)